Hyvinvointialueiden rahoituksen virheiden korjaaminen
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Hyvinvointialueiden valtionrahoituksessa ilmenneet laskuvirheet voidaan jatkossa korjata nykyistä joustavammin. Kuntien vanhoista tilinpäätöksistä poistetaan poikkeukselliset erät, jotta alueiden saama rahoitus vastaa todellisia kustannuksia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 9.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 17.11.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 6
- Vahvistettu
- 24.11.2023
- Säädös
- 1047/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakiin lisätään säännös, jonka nojalla valtiovarainministeriö voi omasta aloitteestaan tai hakemuksesta korjata rahoituspäätöksissä ja niiden pohjatiedoissa olevat laskuvirheet. Samalla täydennetään siirtymätasausten laskentaa siten, että kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksistä oikaistaan rahoitusta vääristävät kertaluonteiset ja takautuvat erät.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa hyvinvointialueisiin, Helsingin kaupunkiin ja valtiontalouteen. Oikaisukynnys koskee kuntien tilinpäätöseriä, joiden vaikutus on vähintään noin 50 euroa asukasta kohden. Laki tulee voimaan joulukuussa 2023, ja oikaisut vaikuttavat vuoden 2024 rahoituspäätöksiin sekä vuoden 2023 kertakorvauksiin.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
6 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin hyvinvointialueiden rahoituslain virheiden ja siirtymätasausten korjaamista sekä uuden oikaisumekanismin luomista. Itse lakiesityksen korjaustoimia pidettiin laajasti tarpeellisina, mutta oppositio kantoi huolta hyvinvointialueiden ja kuntien laajemmasta rahoitusvajeesta sekä edelläkävijäkuntien asemasta. Esitys eteni hyväksyvässä hengessä, vaikka rahoituksen riittävyydestä ja toteutustavoista esitettiin useita kriittisiä huomioita.
- Kohteleeko rahoitusmalli epäoikeudenmukaisesti sote-uudistuksen edelläkävijäkuntia ja -alueita?
- Pitäisikö hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuuden määräaikaa pidentää?
- Onko hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen taso riittävä turvaamaan lakisääteiset palvelut?
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä, koska rahoitusmallin virheet ja tiedot on välttämätöntä korjata nopeasti, mikä myös kasvattaa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa.
”Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia, ja uudistuksia tarvitaan.”
— Mira Nieminen - SDPPuolesta varauksin
SDP kiitti lakikorjauksia rahoituksen oikeudenmukaisuuden parantamisesta, mutta korosti hyvinvointialueiden suurta alijäämää ja esitti alijäämien kattamisvelvollisuuden aikataulun pidentämistä.
”Hallintovaliokuntaa voi kyllä kiittää hyvin laaditusta mietinnöstä ja näiden konkreettisten haasteiden ratkaisemisesta näiltä osin, jotka nyt liittyvät tähän rahoituslakiin”
— Joona Räsänen - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta piti laskelmien oikaisua tärkeänä, mutta varoitti mallin kohtelevan kaltoin niitä edelläkävijäkuntia, jotka toteuttivat sote-uudistuksen ja palkkaharmonisoinnin vapaaehtoisesti jo aiemmin.
”Palkkojen vapaaehtoinen harmonisointi jo ennen hyvinvointialueen perustamista on nykyisellä laskentamallilla jättämässä alueemme kunnat pysyvästi eriarvoiseen asemaan.”
— Hanna Räsänen - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät pitivät mietintöä ja korjauksia perusteellisina, mutta ilmaisivat syvän huolen alueiden akuutista rahoituspula- ja leikkauskierteestä sekä edelläkävijäalueiden kohtelusta.
”Hyvinvointialueitten rahoitus puhuttaa täällä ihan liian vähän ottaen huomioon sen vakavan tilanteen, joka on alueilla.”
— Hanna Holopainen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 6 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 43/2023 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 7.11.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 9.11.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 14.11.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.11.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1047/2023 · 24.11.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 35 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 292/2023, ja lisätään lakiin uusi 26 a § seuraavasti:
26 a §Laskuvirheen korjaaminen
Poiketen siitä, mitä hallintolain (434/2003) 50 ja 51 §:ssä säädetään virheen korjaamisen edellytyksistä, valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella korjata tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja päätösten perusteena olevissa tiedoissa olevan laskuvirheen. Muilta osin laskuvirheen korjaamisen sovelletaan, mitä hallintolain 8 luvussa säädetään.
35 §Siirtymätasaus
Edellä 1 momentissa tarkoitettu laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus lasketaan vuoden 2022 tasolla. Hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneet kustannukset otetaan huomioon kuntakohtaisesti vuosien 2021 ja 2022 keskiarvoina, jotka korotetaan vuoden 2022 koko maan tasolle. Keskiarvon laskennassa käytetään vuodelta 2021 kuntien Valtiokonttorille toimittamia tilinpäätöstietoja ja vuodelta 2022 kuntien talousarviotietoja. Toteutuneet kustannukset tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2024 rahoituksesta lukien kuntien Valtiokonttorille toimittamien vuoden 2022 palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen perusteella. Tarkistuksen yhteydessä kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiin kirjatut takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset sekä merkittävästi toteutuneita kustannuksia vääristävät kunnan yksittäiset tilinpäätöstiedot otetaan huomioon noudattaen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 57 §:n 3 momenttia ja mainitun pykälän 6 momentin nojalla säädettyä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.