Henkilöstöantien verotuksen helpottaminen listaamattomissa yhtiöissä
Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi
Listaamattoman yrityksen työntekijät voivat jatkossa merkitä työnantajansa osakkeita edullisemmin ilman suuria välittömiä palkkaveroseuraamuksia. Veronalaista ansiotuloa syntyy vain silloin, jos osakkeen merkintähinta alittaa yhtiön nettovarallisuuteen perustuvan matemaattisen arvon.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 20.5.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 8.12.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 19
- Vahvistettu
- 17.12.2020
- Säädös
- 1071/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Tuloverolakiin lisätään uusi sääntely, jonka mukaan listaamattoman osakeyhtiön henkilöstöannissa veronalaista ansiotuloa muodostuu ainoastaan matemaattisen arvon alittavasta osasta osakkeen käyvän arvon sijasta. Lisäksi verotusmenettelylakiin lisätään yhtiöille velvollisuus antaa Verohallinnolle tiedot toteutetuista henkilöstöanneista.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tekee henkilöstöanneista aiempaa ennakoitavampia ja houkuttelevampia, mikä helpottaa erityisesti listaamattomien kasvu- ja startup-yritysten mahdollisuuksia sitouttaa ja palkita henkilöstöään omistajuudella. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että osakeanti on henkilöstön enemmistön käytettävissä ja että työntekijän tai hänen perheensä omistus- tai ääniosuus yhtiöstä on enintään 10 prosenttia. Työntekijälle veroetu siirtyy maksettavaksi pääomatuloverona vasta osakkeita myytäessä. Lait tulevat voimaan 1.7.2020.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
19 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä listaamattomien yritysten henkilöstöantien verotuksen keventämisestä ja selkeyttämisestä. Esitys sai laajan ja yksituumaisen kannatuksen yli hallitus- ja oppositiorajojen, sillä sen katsottiin parantavan kasvuyritysten kilpailukykyä ja helpottavan osaavan työvoiman sitouttamista. Keskustelussa sivuttiin myös veropohjan tiiviyttä, kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollista maastapoistumisveroa.
- Pitäisikö verohuojennuksen vastapainoksi säätää luonnollisten henkilöiden maastapoistumisvero?
- Olisiko sääntely tullut rajata ainoastaan kasvuyrityksiin kaikkien listaamattomien yhtiöiden sijasta?
- SDPPuolesta
SDP piti lakiesitystä perusteltuna kasvuyritysten kilpailuaseman vahvistamiseksi ja piti hyvänä, että esitykseen on asetettu selkeät rajaukset verosuunnittelun estämiseksi.
”Tässä hallituksen esityksessä on tiettyjä rajoituksia, jotta tätä ei sitten ikään kuin verosuunnittelun keinoin käytettäisi eri asiaan kuin mihin tarkoitus on ollut.”
— Pia Viitanen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä vahvasti, sillä se kannustaa yrittäjyyteen, selkeyttää osakkeiden verotusarvoa ja auttaa yrityksiä houkuttelemaan sekä sitouttamaan osaajia.
”Esityksen tavoitteena on helpottaa verotuksen keinoin työntekijöiden osakkaaksi ottamista yritykseen ja siten mahdollisuutta sitouttaa henkilöstöä yritykseen.”
— Matti Vanhanen - VihreätPuolesta
Vihreät kannattivat uudistusta, koska se tarjoaa ennakoitavan arvostusmallin ja sen rajaus koko henkilöstön antiin varmistaa, ettei etua käytetä vain johdon palkitsemiseen.
”Ensinnäkin rajaus siitä, että annin tulee olla avoin valtaosalle yrityksen työntekijöistä, varmistaa todella sen, että tätä ei käytetä välineenä pelkästään johdon palkitsemiseen”
— Iiris Suomela - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti tavoitetta hyväksyttävänä, mutta esitti huolen veropohjan vuotamisesta ja katsoi esityksen vaativan rinnalleen luonnollisten henkilöiden maastapoistumisveroa.
”Esitys onkin sinällään hyväksyttävissä, mutta se vaatisi kyllä nyt ehdottomasti vastapuolelleen myös luonnollisten henkilöiden maastapoistumisveron, jonka selvitys on jäänyt odottamaan jatkotoimia.”
— Jussi Saramo - KokoomusPuolesta
Kokoomus antoi esitykselle täyden tukensa ja kehui edellisellä vaalikaudella aloitettua valmistelua, jonka se katsoi edistävän kansankapitalismia ja työntekijöiden sitoutumista.
”Kaikki rehelliset keinot, jotka mahdollistavat kansankapitalismia ja ihmisten omaehtoista sitoutumista yritystoimintaan, ovat kannatettavia ja niin muodoin tämäkin hallituksen esitys siinä mielessä on.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät henkilöstöantien edistämistä hyvänä asiana ja varoittivat kiristämästä yritysten verotusta tai asettamasta uusia veroja, kuten maastapoistumisveroa.
”Edustaja Saramo alkoi puhumaan tämän hyvän asian käsittelyn yhteydessä maastapoistumisverosta, ja mielestäni meidän kaikkien tässä salissa pitäisi olla enemmän huolissamme siitä, miksi niitä henkilöitä”
— Juha Mäenpää - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät lakia pääosin hyvin kannatettavana keinona sitouttaa henkilöstöä pk-yrityksiin, mutta toivoivat yrittäjäjärjestöjen näkemysten huomioimista jatkossa.
”Tämä esitys on tavoitteineen pääosin ihan kannatettava lakiuudistus ja edesauttaa työntekijöiden sitouttamista erityisesti pk-yrityksissä.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 19 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 73/2020 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 20.5.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 2.9.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.11.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 1.12.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 4.12.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 7.12.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1071/2020 · 17.12.2020
- 2Laki verotusmenettelystä annetun lain 17 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1072/2020 · 17.12.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti: lisätään tuloverolakiin (1535/1992) uusi 66 a § seuraavasti:
66 a §Työsuhteeseen perustuva osakeanti muussa kuin julkisesti noteeratussa osakeyhtiössä
Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.
Edellä 1 momenttia sovellettaessa yhtiön nettovarallisuuteen lisätään mainitussa momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana yhtiölle osakeannissa tai muutoin oman pääoman sijoituksena maksettu määrä ja vähennetään kyseiseltä tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko ja palautettavaksi päätetty oman pääoman sijoitus. Jos tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana on tapahtunut sulautuminen tai jakautuminen taikka yhtiö on syntynyt toimintamuodon muutoksen seurauksena, oikaistaan nettovarallisuutta noudattaen varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 11 ja 13 §:n säännöksiä. Matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus osakeannin merkintäajan alkaessa yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Uuden yhtiön osakkeen arvo määräytyy mainitun lain 10 §:n perusteella.
Tämän pykälän soveltamisen edellytyksenä osakemerkinnän verotukseen on lisäksi, että:
yhtiön kotipaikka sijaitsee Euroopan talousalueella tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä riittävästä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;
yhtiö harjoittaa merkintähetkellä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa;
yhtiön omaisuus muodostuu pääosin muusta kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettuna; ja
yhtiö on merkintähetkellä ennakkoperintälain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja, joka kuuluu mainitun lain 25 §:ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin.
Jos tässä pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, tämän pykälän perusteella laskettu osakkeen arvo ylittää 90 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta tai osakemerkintä perustuu 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työsuhdeoptioon, osakemerkinnän verotukseen sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan osakeanteihin, joita koskeva päätös tehdään tämän lain voimaantulon jälkeen.
2.Laki verotusmenettelystä annetun lain 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti: lisätään verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 17 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 565/2004, 1745/2009, 520/2010, 773/2012, 452/2016, 1093/2017, 55/2018, 229/2019 ja 733/2019, uusi 16 momentti seuraavasti:
17 §Muita tietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus
Yhtiön, joka on toteuttanut tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun osakeannin, on toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot osakeannista ja osakeantiin osallistuneista työntekijöistä, merkittyjen osakkeiden lukumäärästä, merkintäajan alkamisajankohdasta, osakkeiden merkintäajankohdasta, osakkeesta maksetusta merkintähinnasta, antiin sovelletusta matemaattisesta arvosta sekä tiedot siitä, ylittyykö antiin osallistuneiden henkilöiden kohdalla mainitun pykälän 1 momentissa säädetty omistus- tai äänivaltaosuus.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Osakeanneista, jotka toteutetaan 1 päivänä heinäkuuta 2020 tai sen jälkeen mutta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, on annettava tässä laissa tarkoitetut tiedot ensimmäisen kerran tammikuun 2022 loppuun mennessä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.