HE 9/2023 vpHyväksyttyVireille 31.8.2023

Vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen

Vammaispalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaantulon lykkäämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Uuden vammaispalvelulain ja siihen liittyvien lakien voimaantuloa siirretään eteenpäin vuoden 2025 alkuun saakka. Lykkäyksen aikana lain soveltamisalaa tarkennetaan ja sen vaikutuksia arvioidaan uudelleen.

Tila
Hyväksytty
Vireille
31.8.2023
Viimeisin tapahtuma
28.9.2023
Äänestyksiä
7
Puheenvuoroja
173
Vahvistettu
29.9.2023
Säädös
953/2023

Mitä ehdotetaan

Keväällä 2023 hyväksytyn uuden vammaispalvelulainsäädännön ja viiden liitelain voimaantuloa siirretään 1.10.2023 ajankohdasta päivämäärään 1.1.2025. Samalla myös erityisen osallisuuden tuen ja eräiden muiden siirtymäsäännösten aikatauluja siirretään eteenpäin.

Mitä se tarkoittaa

Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään lykkäyksen ajan nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisesti. Hyvinvointialueet ja viranomaiset saavat lisäaikaa toimeenpanoon ja tietojärjestelmämuutoksiin, ja valtion vuoden 2023 budjetista poistetaan lain toimeenpanoon varattu 5,6 miljoonan euron määräraha.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 26.9.2023

Eduskunta hyväksyi lain äänin 92–75.

92
Jaa · hyväksyttiin
75
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 32 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 29.9.2023.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

173 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin keväällä hyväksytyn uuden vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisestä vuoden 2025 alkuun. Hallituspuolueet pitivät siirtoa välttämättömänä lain soveltamisalan tarkentamiseksi ja puutteellisten vaikutusarvioiden korjaamiseksi. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja arvosteli hallitusta vammaisten palveluista leikkaamisesta sekä ihmisoikeusvelvoitteiden viivyttämisestä.

  • Tehdäänkö lain voimaantulon lykkäys säästösyistä vai lainvalmistelun laadun varmistamiseksi?
  • Olisiko lakiin tarvittavat tarkennukset voitu tehdä ilman voimaantulon siirtämistä?
  • Heikentääkö lykkäys vammaisten ja erityisesti neurokirjon lasten oikeusturvaa ja palvelujen saantia?
  • KokoomusPuolesta

    Lain toimeenpanon siirtäminen varmistaa vammaispalvelulain säilymisen erityislakina ja korjaa edellisen kauden lainvalmistelun puutteet ilman että kyse olisi säästölaista.

    ”Minusta on aivan oikein, että lain voimaantuloa siirretään ja nämä puutteet lainvalmistelussa korjataan.”
    — Oskari Valtola
  • Lykkäys on välttämätön, jotta edellisen hallituksen kiireellä tekemän lain soveltamisalaa voidaan täsmentää ja taloudelliset vaikutusarviot laatia asianmukaisesti ennen voimaantuloa.

    ”Vammaispalvelulain voimaantulon lykkäys johtuu siitä, että lain soveltamisalaa täytyy tarkentaa, jotta se säilyy erityisesti vammaisille tarkoitettuna lakina.”
    — Kaisa Juuso
  • RKPPuolesta

    Siirto on tarpeen, jotta laista saadaan toimiva ja ymmärrettävä kokonaisuus, jota hyvinvointialueet pystyvät soveltamaan virheitä välttäen.

    ”Nyt me ollaan nimenomaan puhumassa tästä lain lykkäämisestä. Ja nythän on tarkoituksena, että tästä saadaan ehjä ja ymmärrettävä kokonaisuus, jota sitten hyvinvointialueilla voidaan soveltaa.”
    — Henrik Wickström
  • Viime kaudella kiireessä hyväksytty laki vaatii lisäaikaa soveltamisalan ja riittävän rahoituksen varmistamiseksi, jotta tuki kohdistuu oikein.

    ”Vammaiset tarvitsevat todellakin laadukkaasti, hyvin valmistellun vammaispalvelulain, erityislain heitä varten.”
    — Sari Tanus
  • SDPVastaan

    Yksimielisesti hyväksytyn lain lykkääminen on petos vammaisia kohtaan ja merkitsee tosiasiallista palveluista leikkaamista ja epävarmuuden lisäämistä.

    ”On huono alku tälle syyskaudelle, kun heti ensimmäisessä täysistunnossa aloitamme vammaisista palveluiden leikkaamisen.”
    — Aki Lindén
  • KeskustaVastaan

    Lain voimaantulon siirtäminen heikentää vammaisten perusoikeuksia ja siirtää syrjään eduskunnan vastikään saavuttaman yksimielisen ratkaisun.

    ”Keskusta pitää tärkeänä, että viime vaalikaudella eduskunnassa yksimielisesti hyväksytty vammaispalvelulaki astuu suunnitellusti voimaan lokakuun ensimmäinen päivä.”
    — Hanna-Leena Mattila
  • VihreätVastaan

    Voimaantulon lykkääminen säästösyistä jättää vammaiset ja erityislasten perheet ilman heille kuuluvia välttämättömiä palveluita ja pitkittää ihmisoikeuspuutteita.

    ”Lain voimaantuloa ei siis missään tapauksessa pitäisi lykätä, varsinkaan säästösyistä.”
    — Maria Ohisalo
  • Hallitus lykkää vammaisten ihmisoikeuksien kannalta keskeistä lakia puhtaasti säästötavoitteiden vuoksi, vaikka puolueet olivat sitä keväällä hyväksymässä.

    ”Nyt tämä tuore hallitus on sitten ensi töikseen repimässä auki ja lykkäämässä tätä vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien kannalta äärimmäisen tärkeää lainsäädäntöä puhtaasti säästöjen takia.”
    — Li Andersson

Kooste on tuotettu tekoälyllä 173 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 9/2023 vp sisältyvien 1.—6. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 31.8.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 5.9.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 20.9.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 21.9.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 27.9.2023Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 27.9.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain6

  • 1Laki vammaispalvelulain 41 ja 42 §:n muuttamisestaHyväksytty · 953/2023 · 29.9.2023
  • 2Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 954/2023 · 29.9.2023
  • 3Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 955/2023 · 29.9.2023
  • 4Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 956/2023 · 29.9.2023
  • 5Laki mielenterveyslain 19 ja 22 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 957/2023 · 29.9.2023
  • 6Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan kumoamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 958/2023 · 29.9.2023

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki vammaispalvelulain 41 ja 42 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vammaispalvelulain (675/2023) 41 §:n 2 momentti, sekä muutetaan 41 §:n 1 momentti ja 42 §:n 1 ja 4 momentti seuraavasti:

41 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

42 §Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 12 §:n 4 momentissa säädetään, vammaiselle henkilölle on järjestettävä erityistä osallisuuden tukea vähintään 10 tuntia kuukaudessa ennen 1 päivää tammikuuta 2026 ja vähintään 20 tuntia kuukaudessa ennen 1 päivää tammikuuta 2027.

Edellä 33 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt euromäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2024 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Mainitut euromäärät tarkistetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2026, ja tarkistetut euromäärät tulevat voimaan vuoden 2027 alusta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annetun lain (676/2023) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti:

§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaalihuoltolan muuttamisesta annetun lain (677/2023) voimaantulosäännös seuraavasti:

§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun lain (678/2023) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti:

§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.Laki mielenterveyslain 19 ja 22 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan mielenterveyslain 19 ja 22 §:n muuttamisesta annetun lain (679/2023) voimaantulosäännös seuraavasti:

§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan kumoamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan kumoamisesta annetun lain (680/2023) 2 § seuraavasti:

2 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vammaispalvelulakia, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annettua lakia, sosiaalihuoltolain muuttamisesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annettua lakia, mielenterveyslain 19 ja 22 §:n muuttamisesta annettua lakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan kumoamisesta annettua lakia. Esityksen mukaan kaikki lait siirrettäisiin tulemaan voimaan 1.10.2023 asemasta 1.1.2025. Siirto perustuu Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, mutta hallitusohjelmassa mainitun 1.10.2024 sijaan hallitus esittää uudeksi voimaantulopäiväksi 1.1.2025. Muutos mahdollistaisi vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisen hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla ennen lakien voimaantuloa erikseen annettavalla esityksellä siten, että vammaispalvelulaki säilyisi vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Tämä turvaisi yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaisille henkilöille ja varmistaisi hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutumisen. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ennen 1.10.2023.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.