Tightening conditions for family reunification
Act amending the Aliens Act
Conditions for family reunification will be tightened by setting an age limit of 21 years for residence permits for spouses and requiring beneficiaries of international protection to have resided in Finland for two years before bringing their family to the country. In addition, secured means of support will, as a rule, be required for the entry of a guardian of a minor who has received subsidiary protection.
- Status
- Passed
- Submitted
- 6 Mar 2025
- Latest event
- 15 May 2025
- Votes
- 7
- Speeches
- 37
- Confirmed
- 13 Jun 2025
- Statute
- 302/2025
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The Aliens Act will be amended so that a residence permit for a spouse requires both spouses to be at least 21 years of age (this does not apply where the sponsor is a Finnish citizen). A sponsor who has received international protection will be required to have resided in the country for at least two years before a family member (a new family or the family of a person receiving subsidiary protection) can apply for a permit, and an income requirement will be imposed on permits for guardians of minors who have received subsidiary or temporary protection. At the same time, the point in time at which a child's minority is determined will be amended in accordance with a ruling of the Court of Justice of the European Union, and public health grounds will be removed from the grounds for refusing a permit to family members of beneficiaries of protection.
What it means
The amendment will make family reunification more difficult and delay it, especially for spouses under 21 years of age, beneficiaries of subsidiary protection, and guardians of unaccompanied minors. The changes aim to combat forced marriages, marriages of convenience, and the sending of children as an instrument of entry, as well as to promote integration. The act is intended to enter into force on 15 May 2025, and applications submitted before its entry into force will be governed by the previous act.
How Parliament voted
2nd reading · 13 May 2025Parliament passed the act by 103–51.
The Centre voted with the government. 45 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 19 Sep 2026). 4 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 13 Jun 2025.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
37 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The debate focused on tightening the conditions for family reunification, such as the 21-year age limit for spouses, the two-year residence requirement, and income requirements concerning minors. The government parties considered the changes necessary to prevent abuse and forced marriages and to bring Finland's policy into line with the other Nordic countries. The opposition strongly opposed the proposal, arguing that it violates the rights of the child and hampers integration.
- Does tightening family reunification hinder integration or support it?
- Are the income and age limit requirements unreasonable for children and young people?
- Will the new conditions effectively combat forced marriages and abuses?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the proposal, considering that it creates a fair and controlled framework for family reunification while preventing abuse of the system.
”Perhe-elämän suojeleminen on tärkeää, mutta samalla meidän on varmistettava, että perheenyhdistäminen tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisesti.”
— Juha Hänninen - Finns PartyIn favour
The group supported the tightening, as it prevents sham and forced marriages as well as the phenomenon of anchor children, and aligns Finland with the general Nordic approach.
”Tällä käsittelyssämme olevalla ulkomaalaislain muutoksella pyritään estämään väärinkäytökset.”
— Anne Rintamäki - Social DemocratsAgainst
The group opposed the proposal because it considered the age limits to conflict with other legislation and the extension of income requirements to children to be unreasonable.
”Hallituksen esittämillä muutoksilla heikennetään merkittävästi muun muassa kotoutumista ja sen edellytyksiä, mikä ei ole Suomen etu.”
— Eemeli Peltonen - GreensAgainst
The group opposed the bill, arguing that keeping families apart is contrary to the best interests of the child and weakens opportunities to integrate into Finland.
”Lapsen etu ei ole se, että häntä pidetään erossa perheestään.”
— Saara Hyrkkö - Left AllianceAgainst
The group strongly opposed the proposal, criticising it as hostile to children, making integration more difficult, and weakening human rights.
”Se, että sotaa paennut ihminen pakotetaan elämään erossa perheestään, ei auta kotoutumista, vaan se vaikeuttaa sitä.”
— Pia Lohikoski
This digest was generated by AI from 37 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 6 Mar 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 18 Mar 2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29 Apr 2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 9 May 2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 14 May 2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 15 May 2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki ulkomaalaislain muuttamisestaHyväksytty · 302/2025 · 13 Jun 2025
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 36 ja 38 §, 39 §:n 1 momentti sekä 114 ja 115 §, sellaisina kuin ne ovat, 36 § laissa 472/2024, 38 § laissa 1167/2022, 39 §:n 1 momentti laissa 505/2016 sekä 114 ja 115 § osaksi laeissa 332/2016 ja 1167/2022, sekä lisätään lakiin uusi 38 a ja 114 a § seuraavasti:
36 §Oleskeluluvan epääminen yhteiskunnan edun vuoksi
Oleskelulupaa ei myönnetä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansallista turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka jos henkilön maahantulo ja kauttakulku tulee Suomea sitovan kansainvälisoikeudellisen velvoitteen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla annetun neuvoston päätöksen mukaisesti estää. Kansanterveyden vaarantaminen ei kuitenkaan estä jatkoluvan myöntämistä, jos luvan myöntämisen edellytykset ovat muutoin olemassa, taikka oleskeluluvan myöntämistä 114 tai 114 a §:n perusteella. Kansainvälisten suhteiden vaarantaminen ei kuitenkaan estä oleskeluluvan myöntämistä perhesiteen perusteella taikka oleskeluluvan myöntämistä ulkomaalaiselle, jos hänelle on unionin jäsenvaltiossa myönnetty pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa.
38 §Edellytys lapsen alaikäisyydestä
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle, oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen ilman huoltajaa tulleen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin hän jätti hakemuksen, jolla hänelle annettiin turvapaikka. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen turvapaikan antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy. Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä lapselle, oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen lapselle edellyttää, että lapsi on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenkokoaja jätti hakemuksen, jolla hänelle annettiin turvapaikka. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen turvapaikan antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy. Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella.
38 a §Edellytys puolisoiden vähimmäisiästä
Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella puolisolle edellyttää, että kumpikin puolisoista on täyttänyt 21 vuotta, kun oleskelulupa tulee voimaan. Edellytystä vähimmäisiästä ei sovelleta Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle.
39 §Toimeentuloedellytys oleskelulupaa myönnettäessä
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa 6 luvun perusteella, ellei 114 §:n 3 momentista, 114 a §:n 4 momentista tai 115 §:n 2 momentista muuta johdu.
114 §Oleskeluluvan myöntäminen pakolaisen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisen perheenjäsenelle, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten.
Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, suoritetaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon perheenkokoajan mahdollisuus viettää perhe-elämää hakijan kanssa jossain kolmannessa maassa. Harkinnassa on otettava huomioon perhesiteen merkitys asianosaisille.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos perheenkokoaja on ilman huoltajaa maassa oleva alaikäinen pakolainen, tai jos:
1) oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun: a) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta; b) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hyväksymisestään Suomeen pakolaiskiintiössä; tai c) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen perhesiteen perusteella hänelle myönnetystä pakolaisasemasta;
2) perheenkokoajan perhe on muodostettu ennen: a) perheenkokoajan Suomeen tuloa, jos hänelle on annettu turvapaikka; b) perheenkokoajan hyväksymistä Suomeen pakolaiskiintiössä; tai c) perheenkokoajalle perhesiteen perusteella myönnettävän pakolaisaseman antamista; ja
3) perheenyhdistäminen ei ole mahdollista sellaisessa kolmannessa maassa, johon perheenkokoajalla tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä.
Jos perhe on muodostettu perheenkokoajan maahantulon jälkeen tai sen jälkeen kun perheenkokoaja on hyväksytty Suomeen pakolaiskiintiössä tai sen jälkeen kun perheenkokoaja on saanut pakolaisaseman perheenjäsenenä, tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
114 a §Oleskeluluvan myöntäminen toissijaista suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten.
Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, suoritetaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon perheenkokoajan mahdollisuus viettää perhe-elämää hakijan kanssa jossain kolmannessa maassa. Harkinnassa on otettava huomioon perhesiteen merkitys asianosaisille.
Jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella ja luvan myöntämisen peruste on aseellinen selkkaus taikka jos hän on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, kokonaisharkintaa suoritettaessa otetaan huomioon se, että ehdotonta estettä perheenkokoajan paluulle kotimaahan ei ole.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen toissijaista suojelua saaneen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
115 §Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
Oleskelulupa myönnetään pakolaisen, toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita, suoritetaan kokonaisharkinta 114 §:n 2 momentin mukaisesti.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua saaneen muulle omaiselle edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun muun omaisen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Hakemukseen, joka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, ja sen jatkolupahakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.