Tuition fees for non-EU students
Act amending the Vocational Education and Training Act and certain related acts
Tuition fees will be introduced for upper secondary students arriving in Finland from outside the EU and EEA. In addition, commissioned vocational education and training can be sold to employers also for Finnish and other EU citizens.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 9 Oct 2025
- Latest event
- 12 Dec 2025
- Votes
- 6
- Speeches
- 81
- Confirmed
- 22 Dec 2025
- Statute
- 1362/2025
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Cost-covering tuition fees will be introduced in general upper secondary and vocational education and training for students arriving from outside the EU and EEA for study purposes, and these students will be excluded from central government transfers and compulsory education. In addition, vocational education and training providers will be given the opportunity to provide commissioned training leading to a qualification for citizens of EU and EEA states without charging fees from the student, and educational institutions will be granted the right to exchange information with the Finnish Immigration Service (Migri).
What it means
The changes will enter into force on 1 August 2026 and apply to those commencing their studies after that date. Students arriving from third countries will have to pay for their upper secondary studies, and payment of the fee will become a requirement for a student residence permit, but the fee will not apply, for example, to permanent residents, recipients of temporary protection, or those entering apprenticeship training on a work-based permit. Public funding will be reduced in vocational education and training by 10 million euros in 2026 and by 15 million euros from 2027 onwards, and in general upper secondary education by 2 million euros in 2026 and by 3 million euros from 2027 onwards. Employers, in turn, will be able to purchase vocational qualification training for their own personnel more flexibly than before.
How Parliament voted
2nd reading · 9 Dec 2025Parliament passed the act by 131–42.
The SDP voted with the government. 26 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). One MP who voted is not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 22 Dec 2025.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
81 speeches · 3 debates
Key points of the debate
In Parliament, a debate was held on introducing tuition fees in upper secondary education for students from outside the EU and EEA and expanding the sale of commissioned education. According to the government parties, the reform targets public funds fairly and curtails negative side-effects of education export. The proposal met with strong opposition especially from the Centre Party and the Left Alliance, who feared the closure of small regional general upper secondary schools and the erosion of the principle of free education.
- Will the introduction of tuition fees lead to the closure of small regional general upper secondary schools?
- Should upper secondary education remain free of charge for all students?
- Will the funding cuts associated with the reform impair the quality of vocational education and training?
- Will tuition fees eliminate abuses related to the recruitment of students from abroad?
- National Coalition PartyIn favour
The reform ensures that public funds are targeted at Finnish residents and gives educational institutions better opportunities for the export of commissioned training while tackling abuses.
”On kuitenkin huolehdittava, että julkinen rahoitus kohdistuu suomalaisiin opiskelijoihin ja pysyvästi maassa asuviin.”
— Milla Lahdenperä - Finns PartyIn favour
According to the group, the Finnish education system should not serve as a free education centre for the whole world; foreigners must cover the costs of their education themselves.
”Kun kolmansista maista saapuvat opiskelijat maksavat koulutuksestaan, säästyy veronmaksajien rahoja ja kuntien maksutaakka kevenee.”
— Sara Seppänen - Swedish People's PartyIn favour
The group considers that tax revenues must be targeted carefully in a tight economic situation and maintaining the upper secondary school network cannot rely on attracting underage foreign students.
”Kyseiset opiskelijat eivät enää olisi valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksensa rahoitettaisiin kerättävillä lukuvuosimaksuilla.”
— Anders Adlercreutz - Social DemocratsIn favour with reservations
The group considered charging fees justified in principle, but raised serious concerns about funding cuts to upper secondary education, the adequacy of in-person teaching, and support for underage students.
”Mutta ammattikouluissa tämän olisi ehdottomasti voinut jättää sinne pohjiin, eikä tästäkin tehdä säästölakia tässä tilanteessa, joka lähiopetuksessa siellä on.”
— Miapetra Kumpula-Natri - Centre PartyAgainst
The proposal jeopardises the operation of small regional general upper secondary schools and vocational institutions, and weakens the availability of skilled labour and access to education in sparsely populated areas.
”Ei me keskustassa ainakaan tämmöistä esitystä voida kyllä millään kannattaa.”
— Markku Siponen - GreensAgainst
The group opposes the erosion of free education and warns that the reform will increase the administrative burden on educational institutions while their core funding is cut.
”Koulutuksen maksuttomuus on laajasti jaettu periaate, ja olen huolissani, että sitä ollaan kerta toisensa jälkeen murennettu 2000-luvun aikana.”
— Jenni Pitko - Left AllianceAgainst
Tuition fees steer the education system towards inequality and market orientation, and do not resolve the genuine legal protection or support challenges of underage students.
”Emme kannata lukuvuosimaksujen käyttöönottoa toisen asteen koulutuksessa.”
— Pia Lohikoski
This digest was generated by AI from 81 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 9 Oct 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 14 Oct 2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28 Nov 2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 5 Dec 2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10 Dec 2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 11 Dec 2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal5
- 1Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1362/2025 · 22 Dec 2025
- 2Laki lukiolain muuttamisestaHyväksytty · 1363/2025 · 22 Dec 2025
- 3Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1364/2025 · 22 Dec 2025
- 4Laki oppivelvollisuuslain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1365/2025 · 22 Dec 2025
- 5Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 7 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 1366/2025 · 22 Dec 2025
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 33 §, 34 §:n 1 momentti, 36 §, 100 §:n 2 momentti, 104 §:n 4 momentti ja 123 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 33 § osaksi laissa 233/2024 sekä 100 §:n 2 momentti, 104 §:n 4 momentti ja 123 §:n 1 momentti laissa 1078/2024, sekä lisätään 73 §:ään uusi 4 momentti, 102 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1218/2020, uusi 6 momentti sekä lakiin uusi 105 a ja 109 b § seuraavasti:
33 §Tilauskoulutus
Koulutuksen järjestäjä voi järjestää opiskelijaryhmälle järjestämislupansa mukaista tutkintokoulutusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ).
Koulutuksen järjestäjä ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi siten, että opiskelijoiden välittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilauskoulutusta koskevassa sopimuksessa on määritelty tilauskoulutukseen osallistuvan oikeudet ja velvollisuudet ja että tilauskoulutukseen osallistuvat tuntevat ne.
34 §Tilauskoulutukseen sovellettavat säännökset
Tilauskoulutukseen ei sovelleta24 §:ää opetus- ja tutkintokielestä, 25 §:ää toiminta-alueesta, 26 §:ää opiskelijavuosien vähimmäismäärästä eikä 28 §:ää tutkintojen järjestämisestä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
36 §Tilauskoulutuksen ja Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävän koulutuksen rahoitus ja perittävät maksut
Tilauskoulutus tai 35 §:ssä tarkoitettu Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävä koulutus eivät saa heikentää koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrättyjen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisedellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän on perittävä 33 §:n 1 momentissa tarkoitetulta koulutuksen tilaajalta tai 35 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen osallistuvalta opiskelijalta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava tilauskoulutuksen tuotto omaan koulutustoimintaansa. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta tilaajan sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia opiskelijan lähtömaan elinkustannuksiin nähden kohtuullisia maksuja.
Tilaaja ei voi kuitenkaan periä 2 momentissa tarkoitettua maksua:
1) siltä, joka on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen eikä tämän ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetulta perheenjäseneltä;
2) siltä. jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
3) siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
4) siltä, jolla on jatkuva oleskelulupa;
5) siltä, jolla on pysyvä oleskelulupa;
6) siltä, jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, ja lupaa ole myöhemmin peruutettu mainitun lain 58 §:n 4 momentin perusteella.
Poiketen siitä mitä 3 momentin 4 kohdassa säädetään, maksu peritään kuitenkin opiskelijalta, jonka ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella sekä opiskelijalta, joka oleskelee Suomessa perhesiteeseen perustuvalla jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteessa, jossa perheenkokoaja oleskelee Suomessa opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla tai perheenkokoaja oleskelee Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla, mutta hänen oleskelulupansa on myönnetty ensimmäisen kerran opiskelun perusteella.
73 §Koulutuskorvaukset
Mitä 1—3 momentissa säädetään, ei sovelleta 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
100 §Oikeus maksuttomaan ruokailuun
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta oppisopimuskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa eikä 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
102 §Opintososiaaliset etuudet oppisopimuskoulutuksessa
Mitä 1—4 momentissa säädetään, ei sovelleta 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
104 §Asuntolapaikan myöntäminen ja oikeus asuntolapaikkaan
Mitä 103 §:n 2 momentissa ja tämän pykälän 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työvoimakoulutuksessa olevaan eikä 105 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
105 a §Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu
Koulutuksen järjestäjän on perittävä vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvat kustannukset kattava lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka on kolmannen maan valtion kansalainen. Opiskelemaan hakeutuvalle on tiedotettava lukuvuosimaksun määräytymisestä koko opintojen keston ajalta. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta;
1) jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti;
2) jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä;
3) jolla on jatkuva oleskelulupa;
4) jolla on pysyvä oleskelulupa;
5) jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, ja lupaa ole myöhemmin peruutettu mainitun lain 58 §:n 4 momentin perusteella;
6) joka osallistuu tilauskoulutukseen;
7) joka on oppivelvollisuuslain 2 §:ssä tarkoitettu oppivelvollinen; taikka
8) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.
Poiketen siitä mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, maksu peritään kuitenkin opiskelijalta, jonka ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella sekä opiskelijalta, joka oleskelee Suomessa perhesiteeseen perustuvalla jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteessa, jossa perheenkokoaja oleskelee Suomessa opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla tai perheenkokoaja oleskelee Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla, mutta hänen oleskelulupansa on myönnetty ensimmäisen kerran opiskelun perusteella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen lukuvuosimaksujen määräytymisen perusteista.
109 b §Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus
Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 105 a §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden arvioimista ja koulutuksen suunnittelemista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan tai opiskelijan sekä näiden ulkomaalaislaissa tarkoitetun perheenkokoajan hakeman, voimassa olevan ja aiemmin myönnetyn oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetään, koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa Maahanmuuttovirastolle tietoja koskien maahantulon ja maassa oleskelun ehtoihin liittyviä väärinkäytösepäilyjä:
1) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan hakijasta; tai
2) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan haltijasta, joka on koulutuksen järjestäjän hakija tai opiskelija tai näiden ulkomaalaislaissa, tarkoitettu perheenkokoaja,
Edellä 2 momentissa tarkoitetun tiedonanto-oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä Maahanmuuttoviraston ulkomaalaislaissa, kansalaisuuslaissa (359/2003) tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa (719/2018) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
123 §Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaminen
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tutkinnon suorittamismahdollisuuksista, annettavasta koulutuksesta, koulutukseen hakeutumisesta ja kolmansien maiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista on tietoa yleisesti saatavilla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lukuvuosimaksuja koskevaa 105 a §:ää ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa 109 b §:ää sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavan opintonsa 1 elokuuta 2026 tai sen jälkeen.
2.Laki lukiolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lukiolain (714/2018) 9 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 9 §:n 1 momentti laissa 801/2024, sekä lisätään lakiin uusi 34 a §, 35 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1217/2020, uusi 3 momentti, sekä lakiin siitä lailla 1236/2021 kumotun 60 §:n tilalle uusi 60 § seuraavasti:
9 §Tilauskoulutus
Koulutuksen järjestäjä, jonka 3 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyy lupa järjestää ylioppilastutkinnosta annetun lain 25 §:ssä tarkoitettua International Baccalaureate -tutkintoon johtavaa koulutusta, saa järjestää Suomeen tuleville opiskelijoille kyseiseen tutkintoon johtavaa opetusta, jos koulutuksen tilaa ja rahoittaa toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ). Koulutuksen järjestäjä ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi siten, että opiskelijoiden välittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilauskoulutusta koskevassa sopimuksessa on määritelty tilauskoulutukseen osallistuvan oikeudet ja velvollisuudet ja että tilauskoulutukseen osallistuvat tuntevat ne.
Koulutuksen järjestäjän on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Maksun tulee kattaa myös 35 §:n mukaisista opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset. Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava tilauskoulutuksesta saamansa tuotto omaan koulutustoimintaansa. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sijaintivaltionsa lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia opiskelijan lähtömaan elinkustannuksiin nähden kohtuullisia maksuja. Tilauskoulutuksena järjestettävään opetukseen ei sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009).
34 a §
Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu
Koulutuksen järjestäjän on perittävä kolmannen maan kansalaiselta lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka hakee oleskelulupaa opiskelun perusteella tai oleskelee maassa opiskelun perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksu peritään myös kolmannen maan kansalaiselta, joka suorittaa tässä laissa tarkoitettuja opintoja etäopetuksessa. Lukuvuosimaksun suuruus on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Jos koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on alempi kuin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, on lukuvuosimaksun suuruus vähintään koulutuksen järjestäjän yksikköhinta. Yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otetuilta opiskelijoilta perittävän maksun määrä on opintopistettä kohden keskimääräinen yksikköhinta tai sitä alempi järjestäjäkohtainen yksikköhinta jaettuna luvulla 30. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta;
1) joka osallistuu tilauskoulutukseen; taikka
2) jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.
35 §Opintososiaaliset edut
Mitä 1—2 momentissa säädetään ei sovelleta 34 a §:ssä tarkoitetussa lukuvuosimaksullisessa koulutuksessa olevaan opiskelijaan.
60 §Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus
Koulutuksen järjestäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta 34 a §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden arvioimista ja koulutuksen suunnittelemista varten Maahanmuuttovirastolta hakijan tai opiskelijan hakeman ja voimassa olevan oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan voimassaoloa, perustetta ja lajia sekä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevan hakemuksen käsittelyn tilaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetään, koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa Maahanmuuttovirastolle tietoja koskien maahantulon ja maassa oleskelun ehtoihin liittyviä väärinkäytösepäilyjä:
1) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan hakijasta; tai
2) oleskeluoikeutta osoittavan asiakirjan haltijasta, joka on koulutuksen järjestäjän hakija tai opiskelija.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun tiedonanto-oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä Maahanmuuttoviraston ulkomaalaislaissa, kansalaisuuslaissa (359/2003) tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa (719/2018) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lukuvuosimaksuja koskevaa 34 a §:ää ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa 60 §:ää sovelletaan lain voimaan tulon jälkeen opintonsa aloittaviin.
3.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 24 §:n 1 momentti, 31 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 49 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 24 §:n 1 momentti laissa 803/2024, 31 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta laissa 1410/2014 sekä 49 §:n 1 momentti laissa 532/2017, sekä lisätään 31 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1410/2014, 532/2017 ja 1114/2021, uusi 9 kohta seuraavasti:
24 §Lukiokoulutuksen yksikköhinnat
Lukiokoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiolaissa ja oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisestä yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella, joista on ensin vähennetty 1,44 prosenttia lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta varten. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa ei myöskään oteta huomioon lukiolain 9 §:ssä tarkoitetun tilauskoulutuksen opiskelijoita eikä lukiolain 34 a §:ssä tarkoitettuja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, painotetaan kertoimella 1,17. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärää, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa, painotetaan kertoimella 0,615 lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita.
31 §Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset
Lukion ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä:
7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia;
8) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia; eikä
9) lukiolain 9 §:ssä tarkoitetun tilauskoulutuksen tai lukiolain 34 a §:ssä tarkoitetun lukuvuosimaksullisen koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.
49 §Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa ammatillisen koulutuksen seuraavan varainhoitovuoden 32 a §:n 2 momentin perusteella määräytyvän laskennallisen perusrahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrän sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitettujen arvonlisäverokorvausten euromäärän koulutuksen järjestäjien 58 §:n nojalla toimittamien tietojen perusteella. Suoritteita ei oteta huomioon rahoituksessa, jos opiskelija on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 a §:ssä tarkoitettu lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija tai koulutus on muutoin kuin laskennallisella perusrahoituksella tai harkinnanvaraisella rahoituksella rahoitettu. Ne suoritteet, joita ei ole ilmoitettu säädetyssä määräajassa, voidaan jättää rahoituksen perusteena huomioon ottamatta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki oppivelvollisuuslain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kun se on laissa (715/2022), seuraavasti:
2 §Oppivelvollisuuden alkaminen ja päättyminen
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan tätä lakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa, eivät kuitenkaan ole Suomessa oppivelvollisia. Muutoin henkilöllä on oikeus vapautua oppivelvollisuudesta, jos hänen maassa oleskelunsa peruste on opiskelu. Asuinkunta päättää oppivelvollisuudesta vapauttamisesta hakemuksesta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 7 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 7 a §:n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 277/2022, seuraavasti:
7 a §Kansallisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten
Kolmannen maan kansalaiselle myönnetään kansallinen oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa sijaitsevaan:
1) muuhun oppilaitokseen kuin korkeakouluun, jos opiskelu johtaa tutkintoon tai ammattiin ja hän on suorittanut koulutuksen järjestäjän vaatimat maksut; tai
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.