Making it easier to dismiss employees
Legislation amending grounds for termination related to the person of an employee
Dismissing an employee on personal grounds will become easier, as an objective reason will suffice for termination instead of the previous proper and weighty reason. At the same time, the employer's obligation to offer alternative work before dismissal will be restricted.
- Status
- Passed
- Submitted
- 23 Oct 2025
- Latest event
- 19 Dec 2025
- Votes
- 15
- Speeches
- 201
- Confirmed
- 22 Dec 2025
- Statute
- 1390/2025
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The Employment Contracts Act and the Seafarers' Employment Contracts Act will be amended so that grounds for dismissal related to an employee's person will no longer require weightiness or a serious breach of obligations; an objective reason will suffice. At the same time, the factors to be taken into account in the overall assessment will be specified more precisely, and the employer's obligation to explore offering other work will be limited only to situations where the employee's prerequisites for performing work have changed. In addition, serving as an employee representative will be expressly added to the list of prohibited grounds for dismissal.
What it means
The acts will enter into force on 1 January 2026. The change will affect approximately 2.1 million wage earners in employment relationships as well as employers, and its objective is to lower the threshold for hiring and dismissal, especially in small and medium-sized enterprises. The change will not affect approximately 190,000 public-service employees, and dismissal provisions in collective agreements may limit the impacts in certain sectors. In practice, personal dismissals and labour turnover are estimated to increase, which may also increase the number of 45-day suspension periods without unemployment benefits.
How Parliament voted
2nd reading · 18 Dec 2025Parliament passed the act by 108–54.
Government yes, opposition no. 21 abstained, 16 were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). One MP who voted is not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 22 Dec 2025.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
201 speeches · 4 debates
Key points of the debate
The debate focused on lowering the threshold for dismissals on personal grounds by removing the requirement that the reason be weighty. The government parties saw the change as lowering the recruitment threshold for SMEs and reducing the risk of recruitment mistakes. The opposition considered the bill a measure that weakens the position of employees and increases uncertainty, with no proven employment impacts.
- Will making dismissal easier lower the recruitment threshold and create new jobs?
- Will the legislative amendment unreasonably weaken employees' employment protection and increase discrimination risks?
- Should easing the regulations be limited solely to small enterprises?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party supports the proposal because it eases the hiring risk for employers and improves companies' ability to employ people, especially in economically uncertain times.
”Ehkä jotain tästä meidän työmarkkinakulttuuristamme kertoo se, että nyt puhutaan irtisanomissuojan heikentämisestä, kun meidän pitäisi puhua palkkaamisriskin keventämisestä.”
— Tere Sammallahti - Finns PartyIn favour
The Finns Party considers the proposal an important measure to support operating conditions for small and medium-sized enterprises and to lower the threshold for hiring.
”Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tämä esitys on hyvin tervetullut. Epäonnistunut rekrytointi pienelle yritykselle voi olla kohtalokas.”
— Merja Rasinkangas - Social DemocratsAgainst
The Social Democrats oppose the proposal because they consider it an unjustified weakening of employees' employment security that increases uncertainty and disputes without evidence of employment benefits.
”Työntekijän näkökulmasta tämä laki on pelkästään heikennys.”
— Tuula Haatainen - Centre PartyIn favour with reservations
The Centre Party takes a reserved stance on the government proposal and considers that making dismissal easier should be restricted only to small enterprises with fewer than 20 employees.
”Keskusta rajaisi tämän irtisanomisen helpottamisen alle 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin sen takia, että nimenomaan siellä on se haaste, että ei uskalleta välttämättä palkata uusia ihmisiä.”
— Olga Oinas-Panuma - GreensAgainst
The Greens oppose the proposal, considering that the legislative amendment weakens the position of employees and erodes the culture of negotiation in Finnish working life.
”Taas työmarkkinauudistuksia viedään eteenpäin pikemminkin sanelemalla kuin sopimalla, ja taas työmarkkinauudistuksia toteutetaan yksipuolisesti työntekijöiden kustannuksella.”
— Oras Tynkkynen - Left AllianceAgainst
The Left Alliance opposes the proposal and considers it an ideological weakening that increases the risk of arbitrary dismissals and discrimination without improving employment.
”Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa.”
— Pia Lohikoski - Non-attachedIn favour
The non-attached MP supports the proposal, considering that improving conditions for entrepreneurship and lowering the threshold for hiring are key means to increase employment.
”Suomen on oltava maa, jossa yrittäminen on kannattavaa, houkuttelevaa ja siten työn tarjoaminen muille myös mahdollista.”
— Juha Hänninen
This digest was generated by AI from 201 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 23 Oct 2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 4 Nov 2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11 Dec 2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 15 Dec 2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19 Dec 2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 19 Dec 2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisestaHyväksytty · 1390/2025 · 22 Dec 2025
- 2Laki merityösopimuslain 8 luvun muuttamisestaHyväksytty · 1391/2025 · 22 Dec 2025
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 1 §, muutetaan 7 luvun 2 § sekä 3 §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, sellaisena kuin niistä on 7 luvun 2 § osaksi laeissa 127/2019 ja 248/2024, sekä lisätään 7 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:
7 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:
1) työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä;
2) työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon työntekijän tarkasteltavana olevan menettelyn tai työntekoedellytysten muuttumisen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten:
1) työntekijän asema ja tehtävien luonne;
2) työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta;
3) työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen, sekä työnantajan muu asiaan liittyvä menettely;
4) työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä;
5) työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Jos työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoitusta ei tarvitse antaa.
2 a §Kielletyt irtisanomisperusteet
Kiellettynä irtisanomisperusteena pidetään ainakin:
1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, jollei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;
4) työntekijän toimimista tai aiempaa toimimista työntekijöiden edustajana taikka sellaiseksi pyrkimistä;
5) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.
3 §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen ja painava. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun:
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työntekijän irtisanomiseen yksinomaan sellaisen menettelyn takia, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 7 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
2.Laki merityösopimuslain 8 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 1 §, muutetaan 8 luvun 2 § ja 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 8 luvun 2 § osaksi laissa 249/2024, sekä lisätään 8 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:
8 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä. Irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin:
1) työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä;
2) työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon työntekijän tarkasteltavana olevan menettelyn tai työntekoedellytysten muuttumisen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten:
1) työntekijän asema ja tehtävien luonne;
2) työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta;
3) työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen, sekä työnantajan muu asiaan liittyvä menettely;
4) työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä;
5) työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Jos työntekijän edellytykset suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on kuultuaan työntekijää 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoitusta ei tarvitse antaa.
2 a §Kielletyt irtisanomisperusteet
Kiellettynä irtisanomisperusteena pidetään ainakin:
1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, jollei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;
4) työntekijän toimimista tai aiempaa toimimista työntekijöiden edustajana taikka sellaiseksi pyrkimistä;
5) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.
3 §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen ja painava. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työntekijän irtisanomiseen yksinomaan sellaisen menettelyn takia, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 8 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.