University hospital supplement in county funding
Act amending the Act on the Financing of Wellbeing Services Counties
Wellbeing services counties maintaining a university hospital and the City of Helsinki will receive additional state funding for higher hospital costs related to specialised healthcare, research and training. The change will be financed through additional state funds, so funding for other wellbeing services counties will not be reduced.
- Status
- Passed
- Submitted
- 19 Jan 2023
- Latest event
- 28 Feb 2023
- Votes
- 0
- Speeches
- 27
- Confirmed
- 23 Mar 2023
- Statute
- 446/2023
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
A new determining factor, the university hospital supplement, will be created in the funding of wellbeing services counties, amounting to 0.556 per cent of national funding for health and social services (around 116 million euros at 2022 levels). The supplement will be funded entirely through new additional state funding, and it will be adjusted into the transition equalisations of the funding model so that the support is targeted in full only to counties maintaining university hospitals.
What it means
The change will enter into force on 1 January 2024 and will be allocated to wellbeing services counties maintaining a university hospital (Southwest Finland, Pirkanmaa, North Savo, North Ostrobothnia and the Uusimaa counties) and the City of Helsinki according to population, which corresponds to around 34 euros per resident. The additional funding will secure the continuity of demanding specialised healthcare as well as research and training activities without these areas needing to cover these costs from funds intended for basic services.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
27 speeches · 2 debates
Key points of the debate
The debate addressed the new separate additional state funding for wellbeing services counties maintaining university hospitals. Bringing additional money into the system without cutting funding for other regions was widely supported. However, disagreement arose over the sufficiency of the total funding amount and the distribution model based on population, which was considered to treat regions unequally.
- Is the population-based distribution criterion fair to sparsely populated university hospital regions?
- Is the additional funding of 116 million euros sufficient to cover the actual costs of university hospitals?
- Social DemocratsIn favour
The group supported the proposal because the additional funding for university hospitals is implemented through separate additional state funds without cutting funding to other wellbeing services counties.
”Olennainen ero aiempiin esityksiin on siis se, että yliopistosairaalalisä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä valtion rahoitusta hyvinvointialueille.”
— Sirpa Paatero - Centre PartyIn favour
The group supported the proposal as a necessary and fair solution for taking into account the higher training, research and specialised healthcare costs of university hospitals.
”Tämä rahoitus tulee kokonaan valtion lisärahoituksella, mikä tarkoittaa sitä, että minkään hyvinvointialueen rahoitusta ei tämän lisän vuoksi vähennetä.”
— Pekka Aittakumpu - Left AllianceIn favour
The group considered the proposal necessary to secure research and teaching activities and defended the funding and needs model chosen by the Government.
”Päätös toteuttaa rahoitus nyt vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta on sote-alueiden palveluiden kannalta äärimmäisen tärkeä.”
— Pia Lohikoski - National Coalition PartyIn favour with reservations
The group welcomed the university hospital supplement, but criticised the amount of additional funding as insufficient and the distribution model for favouring large population centres instead of taking into account morbidity and the broader co-operation area.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on sinänsä tärkeä, mutta yhtä tärkeä kuin rahoitus on tietenkin jakoperusteet, miten tämä raha tullaan sitten jakamaan eri hyvinvointialueille.”
— Markku Eestilä - Finns PartyIn favour with reservations
The group considered additional funding for university hospitals necessary as such, but regarded the level of funding as insufficient and the distribution method based on population as unfair, especially for Eastern Finland.
”Toki on hyvä, että yliopistosairaalat huomioidaan ja niille annetaan rahoitusta, se on ihan ilman muuta hyvä asia. Mutta se, että se on vähän epäoikeudenmukainen, ei tietenkään ole hyvä asia.”
— Minna Reijonen
This digest was generated by AI from 27 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 322/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 19 Jan 2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 25 Jan 2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15 Feb 2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 20 Feb 2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23 Feb 2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 27 Feb 2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 446/2023 · 23 Mar 2023
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 5 momentti, 34 §:n 3 momentti ja 35 §:n 7 ja 8 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 §:n 1 momentti laissa 700/2022, sekä lisätään lakiin uusi 20 a § seuraavasti:
3 §Valtion rahoitus hyvinvointialueille
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat:
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta prosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 97,727, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,156
Asukasmäärä 13,046
Asukastiheys 1,458
Vieraskielisyys 1,944
Kaksikielisyys 0,486
Saamenkielisyys 0,013
Saaristoisuus 0,110
Yliopistosairaalalisä 0,543
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,972
Pelastustoimi yhteensä 2,273, josta
Asukasmäärä 1,477
Asukastiheys 0,114
Riskitekijät 0,682
3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus
13 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14—20 ja 20 a §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista.
20 a §Yliopistosairaalalisä
Yliopistosairaalalisä otetaan huomioon Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sekä niiden hyvinvointialueiden osalta, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitettu yliopistollinen sairaala.
Yliopistollisen sairaalan perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla yliopistosairaalan perushinta hyvinvointialueen asukkaiden määrällä.
34 §Hyvinvointialueiden koko maan valtion rahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023 ja 2024
Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso. Vuodesta 2024 lukien rahoitukseen lisätään 20 a §:ssä tarkoitetun yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi 3 §:n 1 momentin mukainen yliopistosairaalalisän osuus.
35 §Siirtymätasaus
Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2024 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään yliopistosairaalalisän kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman yliopistosairaalalisää lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus.
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei kuitenkaan lisätä sitä osuutta, joka johtuu 34 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi vuonna 2024 lisätystä rahoituksesta. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen, siten että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.