Restaurant closure compensation and re-employment support
Act on support for re-employment and compensation for restrictions on activities to food and beverage service businesses
Restaurants closed due to coronavirus restrictions will be paid direct compensation for running costs as well as support for rehiring employees. The support package is intended to safeguard companies' liquidity and speed up the resumption of operations after the restrictions end.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 8 May 2020
- Latest event
- 27 May 2020
- Votes
- 6
- Speeches
- 179
- Confirmed
- 29 May 2020
- Statute
- 403/2020
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The legislation creates two forms of support for food and beverage service businesses: reasonable compensation based on the decline in sales for inflexible costs (such as rent and electricity) during the closure period, and a one-off re-employment support of 1,000 euros per employee. The compensation can be paid on the basis of tax data already held by the authorities directly as a mass payment without a separate application.
What it means
The measures apply to food and beverage businesses closed due to coronavirus (approximately 9,600 full-time businesses), and their estimated central government cost is a total of 123 million euros in 2020. The maximum compensation for costs is 500,000 euros per company. A prerequisite for receiving the re-employment support is paying at least 2,500 euros in wages to an employee during the three months following the end of the restriction period, and support can be granted at most for an amount corresponding to the number of employees in February 2020. The granting and payment of the support will be handled by the KEHA Centre.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
Lausumaehdotus, mietintö / Minna Reijonen 1
Yes won by 30–22.
Government yes, opposition no. 147 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 29 May 2020.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
179 speeches · 3 debates
Key points of the debate
Parliament debated support and compensation to be paid to restaurants closed due to coronavirus restrictions. All parties considered it essential to help the restaurant sector, but in the opposition's view, the support sum proposed by the Government was too small and arrived in Parliament late. Significant improvements were made to the proposal in the Commerce Committee, but the opposition still attached dissenting opinions to the committee report.
- Is the total sum allocated for compensation sufficient in view of the distress in the restaurant sector?
- Do the basis for determining the support and the reference period take seasonal fluctuations and different restaurant types fairly into account?
- Should the distress of restaurants also be alleviated by allowing the takeaway sale of alcohol or by lowering value added tax (VAT)?
- Social DemocratsIn favour
The support package is necessary and reasonable compensation for a sector that has suffered from statutory closure measures, and it simultaneously secures the livelihood and re-employment of the sector's workers.
”Mielestäni koronakriisin aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat olleet ravintoloille kohtuuttomia.”
— Paula Werning - Centre PartyIn favour
The proposal and the improvements made to it in the Commerce Committee are important and offer the restaurant sector in crisis rapid assistance to restart operations.
”Ravintolat ovat kärsineet koronakriisistä kaikkein eniten, ja on äärettömän tärkeää, että saamme tuettua ravintoloita tämän vaikean ajan yli.”
— Joonas Könttä - GreensIn favour
The reasonable compensation and employment support provided to the food and beverage sector are justified, and the adjustments made by Parliament to the reference months improved the package overall.
”Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on äärimmäisen tarpeellinen ja toivottu tukipaketti ravitsemusyrityksille.”
— Mirka Soinikoski - Left AllianceIn favour
The support package is an important measure to save jobs in the restaurant sector and prevent a wave of bankruptcies among viable companies under exceptional circumstances.
”Ensiksi tosiaan on tärkeää kiittää hallitusta tästä tärkeästä tukipaketista ja talousvaliokuntaa hyvistä muutoksista, joita myös hallituspuolueet ovat edellyttäneet tehtävän.”
— Mai Kivelä - Swedish People's PartyIn favour
The support received by restaurant entrepreneurs is very necessary, and the adjustment of the reference period and temporary agency work made in the Commerce Committee made the package workable.
”On erittäin hienoa, että hallitus on vastannut eduskunnan tahtotilaan toiminnan rajoitusten hyvittämisestä ravintoloille.”
— Anders Norrback - National Coalition PartyIn favour with reservations
The support is considered necessary in itself and the improvements achieved in committee work good, but the compensation sum is still too low, and the takeaway sale of alcohol should also be permitted.
”Jätimme siis mietintöön vastalauseen, koska kohtuullinen kustannushyvitys oli mielestämme vieläkin liian alhainen.”
— Sinuhe Wallinheimo - Finns PartyIn favour with reservations
The proposed level of compensation is inadequate in relation to the huge losses suffered by the sector, and in addition, among other things, a cut in value added tax (VAT) for the restaurant sector would be needed.
”Myös perussuomalaiset tekivät tähän vastalauseen, ja syyt ovat aika selvät. Tämä rahasumma, hyvityssumma, on ehdottomasti liian pieni.”
— Veikko Vallin - Christian DemocratsIn favour with reservations
Helping companies that have suffered from restrictions is essential, but the preparation of the proposal took too long, and the funding appropriation is too small relative to the actual need.
”Hallituksen esittämä tuki ravitsemisyrittäjille on todellakin, niin kuin ministeri sanoi, eduskunnan edellyttämä ja ehdottomasti tarpeellinen, mutta tukeen varattu määräraha on liian alhainen tuohon tarpeeseen nähden.”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 179 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Täysistunto ja asian käsittely keskeytettiin kello 17.33. Täysistuntoa ja asian käsittelyä jatkettiin kello 17.41. 6 § Veikko Vallin ehdotti Mauri Peltokankaan kannattamana, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Keskustelua ei syntynyt. 7 § Veikko Vallin ehdotti Mauri Peltokankaan kannattamana, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Keskustelua ei syntynyt. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 67/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 67/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Täysistunto keskeytettiin kello 16.01. Täysistuntoa jatkettiin kello 16.06. Selonteko hyväksyttiin. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 8 May 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 12 May 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20 May 2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 20 May 2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26 May 2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 26 May 2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestäHyväksytty muutettuna · 403/2020 · 29 May 2020
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku – Yleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tämä laki koskee luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, jonka harjoittaman ravitsemisliikkeen (ravitsemisyritys ) toimintaa on rajoitettu väliaikaisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 3 a §:n 1 momentin nojalla (rajoitusvelvoite).
2 §Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata edellytysten säilyminen ravitsemisyrityksen harjoittamiselle rajoitusvelvoitteesta huolimatta.
2 luku – Uudelleentyöllistämisen tukeminen
3 §Uudelleentyöllistämisen tuki
Uudelleentyöllistämisen tuki on tarkoitettu rajoitusvelvoitteen alaisille ravitsemisyrityksille työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle.
Tuki myönnetään tilapäisistä puitteista valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetun komission tiedonannon C(2020) 1863 mukaisena väliaikaisena valtiontukena.
4 §Tuen myöntämisen edellytykset ja määrä
Uudelleentyöllistämisen tukea voidaan myöntää ravitsemisyritykselle, joka ei ole ollut 31 päivänä joulukuuta 2019 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.
Uudelleentyöllistämisen tuen määrä on 1 000 euroa kustakin työntekijästä, jolle tuen saaja maksaa rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalta palkkaa vähintään 2 500 euroa. Tukea voidaan myöntää kuitenkin enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500. Edellä tarkoitettu osamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Tuki voidaan myöntää ja maksaa ennakkoon edellyttäen, että yritys sitoutuu maksamaan palkkaa tuen perusteena oleville työntekijöille siten kuin edellä tässä momentissa säädetään.
Tukea ei myönnetä niistä työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin ravitsemisyritykselle on myönnetty muuta valtiontukea rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalle tai osalle tästä ajasta.
Ravitsemisyritys voi hakea uudelleentyöllistämisen tukea yhden kerran. Hakemus tuen saamiseksi tulee jättää toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös tuen myöntämisestä 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.
3 luku – Toiminnan rajoitusten hyvittäminen
5 §Kohtuullinen hyvitys rajoitusvelvoitteesta
Tässä luvussa säädetään ravitsemisyritykselle rajoitusvelvoitteesta aiheutuvien joustamattomien välittömien kustannusten kohtuullisesta hyvityksestä. Hyvitys myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b kohdan mukaisena tukena, joka on tarkoitettu luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.
6 §Hyvityksen peruste ja enimmäismäärä
Ravitsemisyritykselle myönnetään hyvitystä niiltä kalenteripäiviltä, jotka sisältyvät rajoitusvelvoitteen tarkoittamaan ajanjaksoon (rajoituspäivä ).
Hyvityksenä suoritetaan enintään 500 000 euroa. Jos rajoitusvelvoite kestää kahta kuukautta lyhemmän ajan, edellä mainitusta enimmäismäärästä suoritetaan rajoituspäiviä vastaava osuus.
Hyvityksen määrittäminen perustetaan ravitsemisyrityksen arvonlisäveroilmoitusten tietoihin myynnistä vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta sekä huhtikuulta. Jollei yritys sovella kuukausikohtaista menettelyä arvonlisäveroilmoittamisessaan, sen tulee todentaa muulla tavalla myynnit tässä momentissa mainituilta kuukausilta.
7 §Rajoitukseen perustuvan hyvityksen laskenta
Edellä 5 §:ssä tarkoitettu hyvitys lasketaan tässä pykälässä säädetyllä tavalla.
Vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun euromääräisten myyntien keskiarvo on vertailukohta hyvityksen laskennalle (vertailuluku ).
Jos vuoden 2020 huhtikuun myynti on 2 momentissa tarkoitettua vertailulukua pienempi, ravitsemisyritys on oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys suhteutetaan tässä momentissa tarkoitetun erotuksen mukaiseen toiminnan supistumiseen.
Ravitsemisyritykselle määritetään vertailuluvusta euromääräinen osuus (hyvitysosuus ), joka on:
1) 15 prosenttia enintään yhden miljoonan euron määräisestä vertailuluvusta; ja
2) viisi prosenttia siitä vertailuluvun määrästä, joka on yhtä miljoonaa euroa suurempi.
Hyvitys kultakin rajoituspäivältä määräytyy seuraavassa järjestyksessä:
1) 3 momentissa tarkoitettu erotus jaetaan vertailuluvulla (toiminnan supistumiskerroin );
2) toiminnan supistumiskertoimella kerrotaan 4 momentin mukaisesti määräytynyt hyvitysosuus;
3) hyvitys kultakin rajoituspäivältä on 2 kohdan tulema jaettuna luvulla 30, joka on vuoden 2020 tammi- ja helmikuun kalenteripäivien kuukausikohtainen keskiarvo.
Sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä säädetään, hyvityksenä saadaan suorittaa rajoitusajalta enintään se määrä, mikä tulisi merkittäväksi kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) sekä pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1753/2015) säädetyissä tulolaskelmakaavoissa nimikkeeseen liiketoiminnan muut kulut vähennettynä mahdollisesti toiminnan keskeytymisestä suoritetun vakuutuskorvauksen määrällä. Rajoitusvelvoitteen päättymisen jälkeen laadittavassa ravitsemisyrityksen tilinpäätöksessä on esitettävä liiketoiminnan muita kuluja koskevana liitetietona tieto rajoitusajalta kertyneestä määrästä sekä edellä tarkoitetusta vakuutuskorvauksesta. Jos saadun hyvityksen ja vakuutuskorvauksen yhteissumma on edellä tässä momentissa tarkoitettua määrää suurempi, ravitsemisyrityksen on palautettava niiden erotus toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.
Sen lisäksi mitä tilintarkastuslain (1141/2015) 3 luvun 5 §:ssä säädetään tilintarkastuskertomuksesta, tilintarkastajan on annettava 6 momentissa tarkoitettua ravitsemisyrityksen tilinpäätöstä koskevassa lausunnossaan tieto siitä, onko saadun hyvityksen ja mahdollisesti toiminnan keskeytymisestä saadun vakuutuskorvauksen yhteissumma suurempi kuin mitä 5 momentissa säädetään. Jollei ravitsemisyritys ole tehnyt 6 momentin mukaista palautusta toimivaltaiselle viranomaiselle ennen kuin tilintarkastuskertomus annetaan, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 5 momentissa tarkoitettu huomautus sekä toimitettava tilintarkastuskertomuksensa toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.
8 §Hyvityksen hakeminen
Hakemus hyvityksen saamiseksi tulee jättää toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.
9 §Hyvityksen suorittaminen joukkoajona ja hakemuksesta
Hyvitys voidaan toteuttaa toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä tietoteknisessä joukkoajossa muodostuvina suorituksina niille yrityksille, jotka Verohallinnolle vuoden 2020 huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä ilmoittamansa Tilastokeskuksen tilastoluokan mukaan kuuluvat ravitsemisyrityksiin. Joukkoajoon sisällytettävästä yrityksestä toimivaltaisella viranomaisella on oltava käytettävissään 12 §:n 1-4 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Toimivaltainen viranomainen voi päättää suorittaa hyvityksestä yhden tai useamman osaerän ravitsemisyritysten likviditeettitilanteen helpottamiseksi ennen kuin tieto vuoden 2020 huhtikuun arvolisäveroilmoituksen mukaisesta myynnistä on toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä. Osaeränä suoritetaan enintään yhden kuukauden hyvitysosuutta vastaava määrä. Suoritettu osaerä vähennetään hyvityksen lopullisesta suorituksesta.
Sellaiselle hyvitykseen oikeutetulle ravitsemisyritykselle, joka ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä yrityksen sisällyttämiseksi joukkoajoon, toimivaltainen viranomainen suorittaa hyvityksen ja mahdollisen osaerän yrityksen hakemuksesta. Tällaisen yrityksen tulee esittää hakemuksessaan hyvityksestä päättämiseksi ja sen maksamiseksi välttämättömät tiedot.
Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös yritystä, joka kuuluu tämän lain soveltamisalan ravitsemisyrityksiin sen Verohallinnolle ilmoittamasta muusta toimialaluokasta huolimatta.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ravitsemisyritykselle, joka on hakenut valtiolta koronaepidemiaan perustuen muuta kuin 3 §:ssä tarkoitettua tukea, toimivaltainen viranomainen suorittaa hyvityksen vähentämisen tuesta tarpeellisilta osin sekä maksatuksen yrityksen hakemuksesta.
Edellä 5 momentissa tarkoitetun muun myönnetyn tuen määrä vähennetään hyvityksen lopullisesta määrästä.
4 luku – Erinäiset säännökset
10 §Konkurssi
Konkurssissa oleva ravitsemisyritys ei ole oikeutettu 3 §:ssä tarkoitettuun tukeen eikä 5 §:ssä tarkoitettuun hyvitykseen.
11 §Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
12 §Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaisten kesken
Verohallinto luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä yrityksistä, jotka Verohallinnolle ilmoittamansa Tilastokeskuksen tilastoluokan mukaan kuuluvat ravitsemisyrityksiin, seuraavat tiedot:
1) nimi ja osoitetiedot;
2) yritys- ja yhteisötunnus;
3) Verohallinnon tiedossa oleva tilinumero;
4) yrityksen arvonlisäverotustaan varten ilmoittama myynti vuoden 2020 tammi-, helmi- ja huhtikuulta;
5) Verohallinnolla olevat tiedot yrityksen maksamista palkoista 3 §:ssä tarkoitetun tuen enimmäismäärän laskemiseksi;
6) Verohallinnolla olevat tiedot yrityksen työntekijöistä ja työntekijöille maksetuista palkoista rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalta; sekä
7) muut 3 §:ssä tarkoitetun tuen ja 5 §:n tarkoitetun hyvityksen myöntämiseksi, maksamiseksi ja valvomiseksi välttämättömät tiedot.
13 §Takaisinperintä
Jos 3 §:ssä tarkoitettua tukea tai 5 §:ssä tarkoitettua hyvitystä on suoritettu ravitsemisyrityksen antamien virheellisten tietojen perusteella, perusteeton määrä peritään takaisin.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös tukea saanutta ravitsemisyrittäjää, joka ei työllistä uudelleen 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tukipäätöksen perusteena olevaa määrää työntekijöitä.
Ravitsemisyrityksen on maksettava tuen tai hyvityksen maksupäivästä lukien takaisin perittävälle määrälle korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä, jos takaisinperinnän perusteena on ravitsemisyrityksen tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella antama virheellinen tai puutteellinen tieto tai ravitsemisyritys ei ole palauttanut valtionavustuslain (2001/688) 20 §:n tarkoittamalla tavalla perusteettomasti maksettua tukea.
Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään toimivaltaisen viranomaisen asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Toimivaltainen viranomainen saa päättää luopua takaisinperinnästä osaksi tai kokonaan, jos sitä on pidettävä kohtuullisena yrityksen taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin, takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden.
Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös takaisinperinnästä viipymättä ja erityisestä syystä kahden kalenterivuoden kuluessa sen jälkeen, kun toimivaltaisen viranomaisen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla tuen tai hyvityksen maksamisen lopettamiseen taikka takaisinperintään voidaan ryhtyä.
Takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut tuen tai hyvityksen maksamisesta.
14 §Tuen ja hyvityksen määrään perustuva rajoitus varojenjaolle
Jollei ravitsemisyritys palauta saamaansa 3 §:ssä tarkoitettua tukea ja 5 §:ssä tarkoitettua hyvitystä valtiolle ennen rajoitusvelvoitteen päättymisen jälkeen laadittavan tilinpäätöksen vahvistamista, niin hyvitykseen sovelletaan, mitä kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään aktivoiduista kehitysmenoista.
15 §Valtionavustuslain soveltaminen
Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun tukeen ja 5 §:ssä tarkoitettuun hyvitykseen sovelletaan, mitä valtionavustuslain 9, 10 ja 14-20 §:ssä säädetään.
16 §Toimivaltainen viranomainen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus ) on tämän lain tarkoittama toimivaltainen viranomainen. KEHA-keskus myöntää ja maksaa hakemuksen perusteella 3 §:n tarkoitetun tuen ja 5 §:ssä tarkoitetun hyvityksen. Sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä säädetään, työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätöksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla joukkoajolla suoritettavien hyvitysten myöntämisestä ja maksamisesta. KEHA-keskus vastaa 3 §:ssä tarkoitetun tuen ja 5 §:ssä tarkoitetun hyvityksen takaisinperinnästä siten kuin 13 §:ssä säädetään.
17 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.