Sitova henkilöstömitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta
Iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon tulee lakisääteinen vähintään 0,7 työntekijän vähimmäismitoitus asiakasta kohden. Lisäksi säännöllisten vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön yhtenäinen kansallinen RAI-arviointijärjestelmä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 6.2.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 26.6.2020
- Äänestyksiä
- 19
- Puheenvuoroja
- 185
- Vahvistettu
- 9.7.2020
- Säädös
- 565/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vanhuspalvelulakiin lisätään velvoite toteutuneesta vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ja mitoitukseen lasketaan vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö tukipalvelujen jäädessä sen ulkopuolelle. Samalla lakiin säädetään velvoite käyttää kansallisesti yhtenäistä seurantajärjestelmää (RAI) iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisessä.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.8.2020 vähintään 0,5 mitoituksella ja nousee siirtymäajan jälkeen 1.4.2023 täyteen 0,7 tasoon. Uudistus edellyttää arviolta 4 417 uuden hoitajan ja 619 tukityöntekijän palkkaamista sekä sijaistarpeen kasvua 945 henkilötyövuodella, mikä aiheuttaa täysimääräisenä noin 266 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. Muutos parantaa iäkkäiden hoidon laatua ja turvallisuutta sekä henkilöstön työoloja, mutta lisää kuntien ja yksityisten hoivayritysten työvoimatarvetta ja rekrytointihaasteita.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Arja Juvonen
Jaa voitti äänin 31–17.
Hallitus jaa, oppositio ei. 151 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 9.7.2020.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
185 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin sitovan 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen säätämistä vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon sekä kansallisen arviointijärjestelmän käyttöönottoa. Kaikki eduskuntaryhmät pitivät hoidon laadun parantamista ja mitoituksen kirjaamista lakiin tarpeellisena, mutta esityksen käytännön toteutuksesta syntyi kiivasta väittelyä. Oppositio arvosteli erityisesti uudistuksen rahoituspohjaa, henkilöstön riittävyyttä, pitkää siirtymäaikaa ja kotihoidon mahdollista heikentymistä.
- Mistä saadaan riittävästi hoitajia ja miten uudistus rahoitetaan kestävästi?
- Heikentääkö ympärivuorokautisen hoidon sitova mitoitus kotihoidon ja omaishoidon resursseja?
- Tuleeko 0,7:n henkilöstömitoitus voimaan liian hitaasti?
- SDPPuolesta
Puolue piti lakiesitystä historiallisena arvovalintana, joka korjaa vanhustenhoidon pitkään jatkuneet epäkohdat, parantaa hoidon laatua ja selkeyttää välittömän hoitotyön ja tukipalveluiden työnjakoa.
”On arvovalinta, että me panostamme ikäihmisten hyvään hoitoon ja hoivaan ja arvostamme niitä ihmisiä, jotka ovat tämän maan rakentaneet, meistä huolehtineet.”
— Sanna Marin - KeskustaPuolesta
Puolue katsoi lakisääteisen mitoituksen olevan välttämätön kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ikäihmisten turvaksi, koska aiemmat suositukset eivät olleet riittäneet takaamaan laadukasta hoitoa.
”Tämän esityksen päätavoitteena on toteuttaa iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin.”
— Markus Lohi - VihreätPuolesta
Puolue tuki vahvasti mitoituksen kirjaamista lakiin ja korosti inhimillistä ja laadukasta hoivaa, jossa huomioidaan vanhusten yksilöllinen toimintakyky ja hoitajien työolot.
”Riittävällä henkilömitoituksella annamme vahvan viestin siitä, että jokainen ansaitsee laadukasta hoitoa nyt mutta myös tulevaisuudessa.”
— Bella Forsgrén - VasemmistoliittoPuolesta
Puolue piti sitovaa mitoitusta merkittävänä askeleena vanhusten ihmisoikeuksien turvaamisessa ja keinona suitsia hoivajättien voitontavoittelua henkilöstömäärästä tinkimällä.
”Sitova hoitajamitoitus vanhuspalveluihin on historiallinen päätös. Se on päätös, jota on pitkään odotettu.”
— Paavo Arhinmäki - RKPPuolesta
Puolue piti mitoitusta tärkeänä arvovalintana ikäihmisten hyväksi ja näki sen parantavan sekä hoidon laatua että henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista.
”Hallituksen esitys hoitajamitoituksen nostamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on tärkeä linjanveto. Haluamme panostaa ikäihmisiin. Se maksaa, mutta tämä on prioriteettikysymys.”
— Veronica Rehn-Kivi - KokoomusPuolesta varauksin
Puolue tuki lisähoitajien tarvetta, mutta arvosteli ankarasti esityksen toteutustapaa rahoituspohjan puutteesta, hoitajapulan sivuuttamisesta ja kotihoidon aseman vaarantamisesta.
”Kokoomus kannattaa hoitajamitoitusta, kun se tehdään niin, että hoitajien riittävyydestä huolehditaan ja se lepää kestävän rahoituksen päällä.”
— Mia Laiho - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Puolue kannatti sitovaa mitoitusta mutta kritisoi hallitusta lupausten pettämisestä, liian pitkästä siirtymäajasta sekä siitä, ettei 0,7-tasoa ja riittävää rahoitusta toteutettu välittömästi.
”Hoitajamitoitus on hirveän tärkeää saada maaliin. Kaikki ei nyt mennyt ihan niin kuin perussuomalaiset olisivat halunneet. Olisimme halunneet sen mitoituksen voimaan jo ensi vuoden alusta.”
— Minna Reijonen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Puolue piti lakisääteistä mitoitusta erittäin tervetulleena mutta kantoi syvää huolta sen pitkästä voimaantuloaikataulusta sekä rahoituksen järjestämisestä Kela-korvauksia leikkaamalla.
”Hoitajamitoituksen säätäminen on odotettu ja erittäin kannatettava uudistus, kiitos siitä, mutta tämän uudistuksen rahoitus ja käytännön toteutus huolestuttavat.”
— Päivi Räsänen - Liike NytPuolesta varauksin
Ryhmä piti esityksen tavoitetta hyvänä mutta huomautti, ettei pelkkä mitoitus ratkaise hoitoalan houkuttelevuuteen, palkkaukseen ja työn arvostukseen liittyviä ongelmia.
”Esityksen idea on hyvä, mutta se ei puutu kahteen ongelmaan. Ensinnäkin sairaanhoitajan ja muiden tekemä hoitotyö vanhusten parissa ei ole ammattina houkutteleva.”
— Harry Harkimo
Kooste on tuotettu tekoälyllä 185 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Täysistunto keskeytettiin kello 19.10. Täysistuntoa jatkettiin kello 19.15. Voimaantulo- ja siirtymäsäännös Arja Juvonen ehdotti Riikka Purran kannattamana, että voimaantulo- ja siirtymäsäännös hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 4/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 4/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Täysistunto ja asian käsittely keskeytettiin kello 12.44. Täysistuntoa ja asian käsittelyä jatkettiin kello 12.50. Selonteko hyväksyttiin. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.2.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 12.2.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 22.6.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 23.6.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.6.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 26.6.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 565/2020 · 9.7.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 3 §:n 3 kohta sekä lisätään 3 §:ään uusi 4 ja 5 kohta, lakiin uusi 3 a §, 15 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1323/2014 ja 294/2016, uusi 4 momentti sekä 20 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) toimintayksiköllä julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa;
4) välittömällä asiakastyöllä hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä;
5) välillisellä työllä huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.
3 a §Välittömään asiakastyöhön osallistuvat henkilöt tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa
Iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa välittömään asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä ovat:
1) sairaan- ja terveydenhoitajat;
2) lähi- ja perushoitajat;
3) geronomit;
4) kodinhoitajat;
5) sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat;
6) sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneet;
7) soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet;
8) soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet;
9) fysio- ja toimintaterapeutit;
10) kuntoutuksen ohjaajat;
11) kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat;
12) viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät;
13) toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.
Välittömään asiakastyöhön osallistuvat myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.
Työvuoron henkilöstö ei saa koostua pelkästään 1 momentin 9-12 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä eikä 2 momentissa tarkoitetuista opiskelijoista. Työnantajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa.
Toimintayksikön työntekijä ei saa ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.
15 §Palvelutarpeiden selvittäminen
Säännöllisesti annettavissa palveluissa iäkkään henkilön palvelutarpeiden, toimintakyvyn ja hoitoisuuden selvittämisessä ja arvioinnissa on käytettävä kansallisena arviointi- ja seurantavälineenä RAI-arviointijärjestelmää.
20 §Henkilöstö
Toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa, on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.
Toteutunut henkilöstömitoitus tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien 3 a §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kolmen viikon seurantajakson aikana olevien asiakkaiden määrään. Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetun arviointijärjestelmän käyttö on aloitettava viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2023.
Ennen 1 päivää huhtikuuta 2023 toteutunut henkilöstömitoitus 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa toimintayksiköissä saa olla pienempi kuin 0,7 asiakasta kohti, jos toimintayksikkö voi osoittaa, että siellä annettava hoito ja huolenpito vastaavat yksikössä olevien iäkkäiden henkilöiden määrän ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelutarvetta sekä turvaavat heille laadukkaat palvelut. Henkilöstömitoituksen on oltava kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.