HE 300/2022 vpPassed with amendmentsSubmitted 17 Nov 2022

Reforming patient and social services ombudspersons

Act on patient ombudspersons and social services ombudspersons and an act amending section 53 of the Early Childhood Education and Care Act

The titles of patient and social ombudsmen will change to ombudspersons, and the organisation of services will be centralised mainly in the wellbeing services counties, including for private healthcare. At the same time, a master's degree qualification requirement will be set for patient ombudspersons and the independence of the services will be strengthened.

Status
Passed with amendments
Submitted
17 Nov 2022
Latest event
28 Feb 2023
Votes
0
Speeches
10
Confirmed
14 Apr 2023
Statute
739/2023

What is proposed

A new act on patient ombudspersons and social services ombudspersons will be enacted, repealing previous separate provisions and making titles gender-neutral. Responsibility for organising the services will transfer from private healthcare providers to the wellbeing services counties and the City of Helsinki, patient ombudspersons will be subject to a master's degree requirement, and provisions will be laid down on guarantees of independence, a person in charge, an annual reporting obligation, separate information management, and a national register maintained by Valvira (the National Supervisory Authority for Welfare and Health).

What it means

The reform will improve counselling and legal protection for clients and patients in health and social services and early childhood education and care by ensuring more uniform and independent services. Private healthcare companies will no longer be required to organise ombudsman services themselves. Wellbeing services counties and the state will incur personnel and IT system costs estimated at 1.5–1.8 million euros in 2024 and subsequently around 1.0–1.25 million euros per year. The act will enter into force on 1 January 2024, and the provisions on data registration and documentation will apply from 1 January 2025 at the latest.

How Parliament voted

The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

10 speeches · 8 speakers · 1 debate

Key points of the debate

The debate addressed the reform of patient and social ombudsman services and making titles gender-neutral ombudspersons. All groups considered securing legal protection for patients and clients important, but the opposition criticised the timing, costs, and strict qualification requirements of the reform. In addition, the accessibility of services and the need for disability ombudspersons were discussed.

  • Are the change of titles and the new register the right use of funds amid treatment waiting lists and the funding deficit in health and social services?
  • Is the requirement of a master's degree too strict a qualification requirement?
  • Should the act also include a separate disability ombudsperson?
  • The reform clarifies operations, harmonises educational requirements, and strengthens the legal protection of patients and clients as well as the independence of services.

    Uudistusta on toivottu ja odotettu jo vuosia, ja esitysluonnos sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta.
    Krista Kiuru
  • Centre PartyIn favour

    The functioning of the network of patient and social ombudsmen must be ensured in the wellbeing services counties so that people in difficult situations receive the help they need.

    Olkoot nämä sitten saatesanat, kun uusi aika koittaa hyvinvointialueilla ensimmäinen tammikuuta.
    Hannu Hoskonen
  • Finns PartyIn favour with reservations

    Counselling for patients and clients is very important, but the bill was seen as introducing unnecessary bureaucracy and costs in a situation where health and social services face more serious funding and waiting list problems.

    Meneekö tämä nyt vähän itse asiassa ohi siitä, missä sitä rahaa tosiasiallisesti tarvittaisiin?
    Mari Rantanen

This digest was generated by AI from 10 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 17 Nov 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 29 Nov 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 15 Feb 2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 20 Feb 2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 23 Feb 2023Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 27 Feb 2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal2

  • 1Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavistaHyväksytty muutettuna · 739/2023 · 14 Apr 2023
  • 2Laki varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisestaHyväksytty · 740/2023 · 14 Apr 2023

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain soveltamisala

Potilaan sekä sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaan oikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa nimetään potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia.

Tässä laissa säädetään potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä, potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa koskevista edellytyksistä, potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtävistä sekä henkilötietojen käsittelystä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnassa.

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan myös Helsingin kaupunkiin.

2 §Hyvinvointialueiden vastuu potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä

Hyvinvointialueiden on järjestettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta seuraavissa palveluissa ja toiminnoissa:

1) hyvinvointialueiden järjestämä ja tuottama sosiaali- ja terveydenhuolto;

2) HUS-yhtymän järjestämä terveyssosiaalityö;

3) valtion ja itsenäisten julkisoikeudellisten yhteisöjen järjestämät ja tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta 4 §:ssä tarkoitettuja palveluja;

4) kuntien tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut;

5) kuntien ja yksityisten järjestämät ja tuottamat varhaiskasvatuspalvelut;

6) yksityisten järjestämät ja tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut;

7) työnantajien järjestämät ja tuottamat työterveyshuollon palvelut.

Kukin hyvinvointialue vastaa potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä 1 momentin 1 ja 7 kohdassa tarkoitetun järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Jos kuitenkin hyvinvointialueen järjestämän terveydenhuollon palvelun tuottaa 4 §:ssä tarkoitettu taho, vastaa tämä myös potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä tältä osin. Muutoin potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä vastaava hyvinvointialue määräytyy sen mukaisesti, minkä hyvinvointialueen alueella 1 momentissa tarkoitettua palvelua annetaan. Jos kuitenkin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hyvinvointialueen tuottaman terveydenhuollon palvelun tai hyvinvointialueen alueella annettavan 1 momentin 3, 4 tai 6 kohdassa tarkoitetun terveydenhuollon palvelun järjestää 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu taho, vastaa tämä myös potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä tältä osin.

Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta on järjestettävä yhtenäisenä hallinnollisena kokonaisuutena erillään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä.

Hyvinvointialueen on nimettävä potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia riittävästi siten, että potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluja on saatavilla potilaiden ja asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Hyvinvointialueen on nimettävä lisäksi potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö, jos potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtäviä hoitaa useampi kuin yksi henkilö. Hyvinvointialue voi myös nimetä erikseen vastuuhenkilön potilasasiavastaavien toiminnalle ja erikseen sosiaaliasiavastaavien toiminnalle, jolloin kumpikin vastuuhenkilö hoitaa tehtäväalaansa kuuluvat 8 §:n 3 momentissa tarkoitetut vastuuhenkilön tehtävät. Jos vain yksi henkilö hoitaa hyvinvointialueen potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tehtävät, on tämän huolehdittava 8 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tehtäviensä lisäksi 8 §:n 3 momentissa tarkoitetuista vastuuhenkilön tehtävistä.

Hyvinvointialueen on tiedotettava potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnasta asukkailleen ja julkaistava potilasasiavastaavien, sosiaaliasiavastaavien ja vastuuhenkilön nimet ja yhteystiedot internetissä sekä muilla saavutettavilla tavoilla. Hyvinvointialueen lisäksi muiden 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja järjestävien ja tuottavien tahojen on tiedotettava asiakkailleen ja potilailleen potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnasta ja yhteystiedoista saavutettavilla tavoilla. Hyvinvointialueen ja mainittujen muiden tahojen on otettava tiedottamisessa huomioon eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet.

Palvelujen hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 3 luvussa. Hyvinvointialue ei voi kuitenkaan hankkia potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilön tehtäviä yksityiseltä palveluntuottajalta.

Hyvinvointialueen potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 ja 59 §:ssä säädetään.

3 §HUS-yhtymän vastuu potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä

HUS-yhtymän on järjestettävä potilasasiavastaavien toiminta järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa. Jos kuitenkin HUS-yhtymän tuottaman terveydenhuollon palvelun järjestää hyvinvointialue tai 4 §:ssä tarkoitettu taho, vastaa tämä myös potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä tältä osin. HUS-yhtymän järjestämään potilasasiavastaavien toimintaan sovelletaan, mitä 2 §:n 3–7 momentissa säädetään potilasasiavastaavien toiminnasta.

4 §Valtion ja Työterveyslaitoksen vastuu potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä

Valtion on järjestettävä potilasasiavastaavien toiminta seuraavissa terveydenhuollon palveluissa:

1) valtion mielisairaaloista annetussa laissa (1292/1987) mainituissa valtion mielisairaaloissa annettava terveyden- ja sairaanhoito;

2) terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) tarkoitetut Puolustusvoimien järjestämät ja tuottamat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut;

3) Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa (1635/2015) tarkoitetun Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämät ja tuottamat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

Työterveyslaitoksen on järjestettävä potilasasiavastaavien toiminta työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa (159/1978) tarkoitetuissa tuottamissaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa.

Potilasasiavastaavien toiminta on järjestettävä erillään 1 momentissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja laitosten sekä Työterveyslaitoksen terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja laitosten sekä Työterveyslaitoksen on nimettävä potilasasiavastaavia riittävästi siten, että potilasasiavastaavien palveluja on saatavilla potilaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kunkin 1 momentissa tarkoitetun valtion viranomaisen ja laitoksen sekä Työterveyslaitoksen on nimettävä lisäksi potilasasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö, jos potilasasiavastaavien tehtäviä hoitaa kyseisessä valtion viranomaisessa tai laitoksessa tai Työterveyslaitoksessa useampi kuin yksi potilasasiavastaava. Jos potilasasiavastaavan tehtäviä hoitaa vain yksi potilasasiavastaava, on tämän huolehdittava 8 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtäviensä lisäksi 8 §:n 5 momentissa tarkoitetuista vastuuhenkilön tehtävistä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja laitosten sekä Työterveyslaitoksen on tiedotettava potilasasiavastaavien toiminnasta potilailleen ja julkaistava potilasasiavastaavien ja vastuuhenkilön nimet ja yhteystiedot internetissä sekä muilla saavutettavilla tavoilla. Tiedottamisessa on otettava huomioon eri potilasryhmien tarpeet.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion viranomaiset ja laitokset sekä Työterveyslaitos voivat sopia hyvinvointialueen kanssa siitä, että hyvinvointialue tuottaa potilasasiavastaavien toiminnan kyseisen valtion viranomaisen tai laitoksen tai Työterveyslaitoksen puolesta. Lisäksi valtion mielisairaalat ja Vankiterveydenhuollon yksikkö voivat sopia toistensa kanssa potilasasiavastaavien toiminnan tuottamisesta toistensa puolesta.

Kukin 1 momentissa tarkoitettu potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä vastaava valtion viranomainen ja laitos sekä Työterveyslaitos vastaa potilasasiavastaaviensa toiminnan kehittämisestä ja täydennyskoulutuksesta.

5 §Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuus ja puolueettomuus

Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnasta järjestämisvastuussa olevan on järjestettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta siten, että heidän riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa turvataan heidän hoitaessaan tehtäviään. Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan on toimittava tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti.

6 §Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien kelpoisuus

Potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja toiminnan vastuuhenkilön tehtävään on kelpoinen henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä tehtäväalan tuntemus.

7 §Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palvelujen kieli

Henkilön kielellisistä oikeuksista potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluissa säädetään kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003). Edellä 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja palveluja saavalla henkilöllä on potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluissa samat kielelliset oikeudet kuin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja palveluja saadessaan. Lisäksi 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja saavalla henkilöllä on potilasasiavastaavien palveluissa samat kielelliset oikeudet kuin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja palveluja saadessaan.

Käyttäessään Lapin hyvinvointialueen rahoitusvastuulle kuuluvia sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja saamelaisella on oikeus 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn estämättä käyttää Lapin hyvinvointialueen järjestämiä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluja.

Jos potilasasiavastaava tai sosiaaliasiavastaava ei hallitse henkilön käyttämää viittoma- tai muuta kieltä tai henkilö ei vammaisuuden tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, toiminnasta järjestämisvastuussa olevan on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluja annettaessa.

8 §Potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja vastuuhenkilön tehtävät

Potilasasiavastaavan tehtävänä on:

1) neuvoa potilaita potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992), jäljempänä potilaslaki , soveltamiseen liittyvissä asioissa;

2) neuvoa ja tarvittaessa avustaa potilasta tai potilaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä potilaslain 10 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä;

3) neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, potilas- tai lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus tai muu potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa;

4) tiedottaa potilaan oikeuksista;

5) koota tietoa potilaiden yhteydenotoista ja seurata potilaiden oikeuksien ja aseman kehitystä; sekä

6) toimia 1–5 kohdassa säädettyjen tehtäviensä lisäksi muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on:

1) neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000), jäljempänä sosiaalihuollon asiakaslaki , ja varhaiskasvatuslain (540/2018) soveltamiseen liittyvissä asioissa;

2) neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta tai asiakkaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä sosiaalihuollon asiakaslain 23 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä sekä neuvoa ja tarvittaessa avustaa varhaiskasvatuslain 54 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä;

3) neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus tai muu asiakkaan sosiaalihuollon tai varhaiskasvatuksen oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa;

4) tiedottaa asiakkaan oikeuksista;

5) koota tietoa asiakkaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä; sekä

6) toimia 1–5 kohdassa säädettyjen tehtäviensä lisäksi muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Hyvinvointialueen potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilön tehtävänä on:

1) ohjata ja koordinoida potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa;

2) kehittää osaltaan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien osaamista ja toimintaa;

3) seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota siitä yhdessä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien kanssa vuosittain selvitys aluehallitukselle; sekä

4) tehdä yhteistyötä eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Edellä 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu aluehallitukselle annettava selvitys on annettava lisäksi tiedoksi hyvinvointialueen alueen kuntien kunnanhallituksille ja aluehallintovirastolle sekä tarvittaessa muille 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen järjestäjille ja tuottajille. Hyvinvointialueen on julkaistava selvitys internetissä ja tiedotettava selvityksen julkaisemisesta.

Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettujen tahojen potilasasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilöihin sovelletaan 3 momenttia siltä osin, kuin siinä säädetään potilasasiavastaavien toimintaan liittyvistä vastuuhenkilön tehtävistä. Kukin vastuuhenkilö antaa 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun selvityksen sille 3 tai 4 §:ssä tarkoitetulle taholle, jonka potilasasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö hän on, sekä tiedoksi aluehallintovirastolle.

9 §Rekisterinpitäjät

Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä vastaava hyvinvointialueen toimivaltainen viranomainen on luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitettu järjestämisvastuulleen kuuluvan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan asiakirjojen sekä sille kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneiden potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan asiakirjojen rekisterinpitäjä.

Potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä vastaava HUS-yhtymän toimivaltainen viranomainen on 1 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuulleen kuuluvan potilasasiavastaavien toiminnan asiakirjojen sekä sille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnasta siirtyneiden potilasasiamiestoiminnan asiakirjojen rekisterinpitäjä.

Potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä vastaavat valtion mielisairaalat, Vankiterveydenhuollon yksikkö ja Työterveyslaitos ovat 1 momentissa tarkoitettuja niiden järjestämisvastuulle kuuluvien potilasasiavastaavien toiminnan asiakirjojen rekisterinpitäjiä. Puolustusvoimien järjestämän potilasasiavastaavien toiminnan asiakirjojen rekisterinpitäjänä toimii Pääesikunta.

10 §Henkilötietojen käsittely

Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan asiakirjat on pidettävä erillään rekisterinpitäjän muista asiakirjoista.

Potilasasiavastaavalla ja sosiaaliasiavastaavalla on oikeus käsitellä hallussaan oleviin asiakirjoihin sisältyviä tehtäviensä suorittamisen kannalta välttämättömiä henkilötietoja salassapitosäännösten estämättä. Käyttöoikeudet sähköisesti tallennettuihin henkilötietoihin on määriteltävä ottaen huomioon kunkin potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tehtävät.

Alaikäisen oikeuteen kieltää itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen sovelletaan, mitä potilaslain 9 §:n 2 momentissa ja sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

11 §Tietojen dokumentointi ja rekisteröinti

Kun kyse on muusta kuin yleisestä neuvonnasta, potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan on antaessaan henkilölle 8 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja palveluja rekisteröitävä sen lisäksi, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 27 §:ssä säädetään, seuraavat tiedot:

1) asianosaisen henkilön nimi sekä henkilötunnus tai, jollei se ole tiedossa, hänet väliaikaisesti yksilöivä tunnus tai syntymäaika;

2) laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen nimi ja toimivalta;

3) henkilön äidinkieli ja asiointikieli;

4) tieto 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tietojen antamista koskevasta kiellosta;

5) potilasasiavastaavalle ja sosiaaliasiavastaavalle saapuneen asiakirjan saapumisajankohta;

6) asiakirjan laatijan nimi sekä tehtävä toimintayksikössä;

7) asiakirjan laatimisajankohta.

Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan on 1 momentissa tarkoitettuja palveluja antaessaan lisäksi dokumentoitava kuvaus pyydetystä neuvonnasta, annettu neuvonta ja muut toimenpiteet sekä muut palvelujen antamiseen liittyvät välttämättömät tiedot.

12 §Asiakirjojen säilyttäminen

Rekisterinpitäjän on säilytettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan asiakirjat ja lokitiedot 12 vuotta asian käsittelyn päättymisestä. Kun asiakirjojen säilytysaika on päättynyt eikä Kansallisarkisto ole määrännyt asiakirjaa pysyvästi säilytettäväksi, on rekisterinpitäjän huolehdittava siitä, että asiakirjat tuhotaan välittömästi.

13 §Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tiedonsaantioikeus

Hyvinvointialueen potilasasiavastaavalla ja sosiaaliasiavastaavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada Digi- ja väestötietovirastolta sekä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja järjestäviltä ja tuottavilta tahoilta välttämättömät tiedot:

1) potilaan tai asiakkaan laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen toimivallan varmistamiseksi;

2) 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun kielto-oikeuden perusteena olevasta alaikäisen kypsyysarvioinnista.

Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitetun tahon potilasasiavastaavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada 1 momentissa tarkoitetut välttämättömät tiedot Digi- ja väestötietovirastolta sekä siltä 3 tai 4 §:ssä tarkoitetulta taholta, jonka järjestämää potilasasiavastaavien toimintaa kyseinen potilasasiavastaava hoitaa.

14 §Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan valvonta ja valtakunnallinen rekisteri

Hyvinvointialueen, HUS-yhtymän, valtion ja Työterveyslaitoksen omavalvontaan ja viranomaisvalvontaan niiden järjestäessä potilasasiavastaavien tai sosiaaliasiavastaavien toimintaa sovelletaan, mitä erikseen säädetään mainittujen tahojen järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston on pidettävä potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista valtakunnallista rekisteriä. Rekisteriin merkitään potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien nimi- ja yhteystiedot, koulutus sekä toiminnan järjestäjä. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestäjien on annettava mainitut tiedot ja niiden muutokset sähköisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

15 §Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 11 § ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 ja 24 a §, sellaisina kuin ne ovat, 24 § osaksi laissa 603/2022 ja 24 a § laissa 290/2016.

Tämän lain 11 §:ää ja 14 §:n 2 momenttia sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

Henkilö, joka toimii tämän lain voimaan tullessa potilasasiamiehenä, on kelpoinen toimimaan potilasasiavastaavana sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään.

2.Laki varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varhaiskasvatuslain (540/2018) 53 §:n otsikko ja 2 momentti seuraavasti:

53 §Ohjaus, neuvonta ja sosiaaliasiavastaava

Sosiaaliasiavastaavan toiminnan järjestämisestä varhaiskasvatuksen osalta säädetään potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetussa laissa ( / ).

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa parannetaan. Esityksen mukaan nykyisten asiamies-nimikkeiden sijaan otettaisiin käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava. Ehdotetussa laissa säädettäisiin potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä sekä potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan riippumattomuudesta, kelpoisuudesta ja tehtävistä. Lisäksi laissa säädettäisiin henkilötietojen käsittelystä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnassa. Esityksen mukaan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestäisivät julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon sekä varhaiskasvatuksen osalta hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Lisäksi HUS-yhtymä järjestäisi potilasasiavastaavien toiminnan järjestämänsä ja tuottamansa terveydenhuollon osalta. Valtio järjestäisi potilasasiavastaavien toiminnan valtion mielisairaaloissa annettavassa terveyden- ja sairaanhoidossa, Puolustusvoimien järjestämissä ja tuottamissa terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa ja Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämissä ja tuottamissa terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa. Lisäksi Työterveyslaitos järjestäisi potilasasiavastaavien toiminnan tuottamissaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa. Potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia olisi nimettävä riittävästi ottaen huomioon potilaiden ja asiakkaiden palvelutarpeet. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät vastaisivat pitkälti nykyisiä potilas- ja sosiaaliasiamiesten tehtäviä. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnalle olisi nimettävä pääsääntöisesti vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi muun muassa ohjata, koordinoida ja kehittää potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa sekä koota potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien kanssa vuosittain selvitys potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä toiminnan järjestäjälle. Hyvinvointialue voisi myös nimetä erikseen vastuuhenkilön potilasasiavastaavien toiminnalle ja erikseen sosiaaliasiavastaavien toiminnalle. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuus ja puolueettomuus tulisi turvata heidän hoitaessaan tehtäviään. Riippumattomuutta turvattaisiin muun muassa sillä, että toiminta olisi järjestettävä erillään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja toiminnan vastuuhenkilön tehtäviin edellytettäisiin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja tehtävän edellyttämää tehtäväalan tuntemusta. Kukin potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestäjä olisi järjestämisvastuulleen kuuluvan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan asiakirjojen rekisterinpitäjä. Lisäksi laissa säädettäisiin henkilötietojen käsittelystä ja siihen liittyvistä suojatoimista, tietojen dokumentointi- ja rekisteröintivelvoitteesta sekä asiakirjojen säilyttämisajasta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston olisi ehdotetun lain mukaan pidettävä potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista valtakunnallista rekisteriä. Lain tavoitteena on edistää potilaan sekä sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaan oikeuksien ja oikeusturvan toteutumista parantamalla potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaedellytyksiä ja riippumattomuutta sekä toiminnan laatua. Ehdotetun uuden lain myötä kumottaisiin nykyiset potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säännökset potilasasiamiehestä ja sosiaaliasiamiehestä. Lisäksi muutettaisiin sosiaaliasiamiestä koskevia varhaiskasvatuslain säännöksiä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Tietojen dokumentointia ja rekisteröintiä koskevia säännöksiä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston rekisteröintivelvollisuutta koskevaa säännöstä sovellettaisiin viimeistään 1.1.2025 alkaen. Lisäksi laissa olisi siirtymäsäännös koskien potilasasiavastaavien kelpoisuusvaatimuksia.

The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.