Supplementing the funding system for regions
Government proposal to Parliament to supplement the government proposal (HE 15/2017 vp) for legislation on the establishment of regions and the reform of the organisation of health and social services, and on submitting a notification under Articles 12 and 13 of the European Charter of Local Self-Government, with regard to the provisions on the financing of regions and certain other provisions
A uniform central government funding model will be created for other duties transferring to the regions, such as business and rural services. At the same time, it will be ensured that central government grants awarded for premises are not clawed back from municipalities due to changes in premises caused by the reform.
- Status
- Lapsed
- Submitted
- 18 May 2017
- Latest event
- 18 Apr 2019
- Votes
- 0
- Speeches
- 45
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The previous proposal on the regional reform is supplemented by enacting provisions on the criteria for determining funding for duties other than health and social services and rescue services, bringing together approximately 1.04 billion euros in general central government funding. In addition, the implementation act is supplemented to prevent the clawback of grants for health and social services and rescue services premises from municipalities, and the Act on Public Procurement is updated to apply to regions.
What it means
The amendment affects the future regions, municipalities, and staff of the ELY Centres (Centres for Economic Development, Transport and the Environment) and the public employment services (TE services) that are to be abolished. Significant central government duties and personnel will transfer to the regions, and funding differences will be balanced over a five-year transitional period in 2019–2024 so that the annual change is at most +45 or -25 euros per resident. Municipalities will avoid financial clawback risks regarding premises whose management or use changes as a result of the reform.
How Parliament voted
No plenary votes were held on the bill.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
45 speeches · 1 debate
Key points of the debate
The debate centred on the funding model for regions' duties outside health and social services, especially employment services, and on the scope of regional self-government. The opposition feared that general funding would lead to cuts in employment services under pressure from health and social services expenditure, and criticised the lack of tax levying powers. The government parties defended the proposal, emphasising regions' freedom of choice and knowledge of local needs.
- Will general funding lead to a weakening of employment services to make way for health and social services expenditure?
- Do regions have genuine self-government without their own right to levy taxes?
- How can equal services for citizens across different regions be safeguarded?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party supported the proposal and emphasised that genuine self-government involves regions' own decision-making powers, even if this may mean differences between regions.
”Tämähän kuuluu itsehallintoon.”
— Ben Zyskowicz - Finns PartyIn favour
The Finns Party supported the proposal, viewing lump-sum funding and democratically elected regional decision-makers as the best way to respond to regions' varying needs.
”Maakuntiin tulee vastuulliset päättäjät, ja silloin hoidetaan ne asiat, mitkä nähdään tarpeelliseksi.”
— Toimi Kankaanniemi - Centre PartyIn favour
The Centre Party supported the proposal, considering that general funding strengthens regional self-government and gives regions better capacity than ministries to decide on their area's needs.
”Maakuntien rahoitusjärjestelmä kattaisi siis kaikki maakuntien vastuulle siirtyvät tehtävät.”
— Anu Vehviläinen - Social DemocratsAgainst
The Social Democrats opposed the proposal, fearing that without earmarked funding and performance accountability, regions would cut employment services to cover expensive health and social services costs.
”Maakunnissa todennäköisesti halutaan panostaa sote-palveluihin ja muut palvelut uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - GreensAgainst
The Greens criticised the proposal because regions lack the right to decide on their revenue and taxation, which could lead to cuts in employment services and increased inequality.
”Iso huoli on siitä, että kun rahoitus on yleiskatteellista, niin työllistämispalveluihin rahaa ei enää löydy, kun hoidetaan niitä lonkkaleikkauksia.”
— Heli Järvinen - Left AllianceAgainst
The Left Alliance opposed the reform, regarding regional self-government as illusory since regions have neither financial independence nor tax levying powers.
”Ei ole todellista itsehallintoa, kun ei ole verotusoikeutta, kun ei ole taloudellista itsenäisyyttä.”
— Kari Uotila - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The Swedish People's Party raised concern about the responsibility for organising archipelago transport and the adequacy of funding when duties transfer to the regions.
”Kiinnitin huomiota pieneen mutta alueellisesti hyvinkin tärkeään yksityiskohtaan, nimittäin saaristoliikenteeseen.”
— Stefan Wallin - Christian DemocratsIn favour with reservations
The Christian Democrats raised concerns about bypassing the role of municipalities in employment services, the tight schedule, and funding for ICT systems, although they welcomed the corrections made to the funding criteria.
”Millä tavalla tulevaisuudessa kunta enää pystyy olemaan mukana näissä?”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 45 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 18 May 2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 23 May 2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
Decisions by law proposal3
- 1Laki maakuntien rahoituksesta
- 2Laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta
- 3Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki maakuntien rahoituksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku – Yleiset säännökset
1 §Lain tarkoitus
Valtion rahoitus maakunnille niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kustannusten kattamiseksi myönnetään tämän lain nojalla siltä osin kuin ei toisin säädetä tai valtion talousarviossa määrätä. Maakuntien tehtävistä säädetään tarkemmin maakuntalain ( / ) 6 §:ssä.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
4) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen;
5) maakunnan muilla tehtävillä maakuntalain 6 §:n 1 momentin 3-26 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä;
6) kasvupalvelulla toimenpiteitä alueiden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun, yrittäjyyden, työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi sekä työllisyyden, työllistymisen, kotoutumisen ja yritystoiminnan edellytysten edistämiseksi;
7) maatalousyrityksellä maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua maatalousyritystä, jossa toimii vuosilomaan oikeutettu päätoiminen maatalousyrittäjä.
3 §Valtion rahoitus maakunnille
Maakunnille myönnetään valtion rahoitusta maakunnan asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisten tekijöiden ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden sekä kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden, maatalousyritysten määrän, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään.
Kullekin maakunnalle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 9 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 17 §:ssä tarkoitetut maakunnan muiden tehtävien laskennalliset kustannukset.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen osuuksien painotuksista.
5 §Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset
Valtion rahoituksen perusteena käytetään 3 luvussa tarkoitettuja laskennallisia kustannuksia tarkistettaessa maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuneiden käyttökustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa. Lain 4 luvussa tarkoitettuja laskennallisia kustannuksia tarkistettaessa valtion rahoituksen perusteena käytetään maakuntien muiden tehtävien toteutuneita kustannuksia viimeisimmiltä tilastoidulta vuodelta. Huomioitavista kustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja käyttömaksut sekä maakuntien saamat myyntitulot.
Valtion rahoituksen laskennallisten kustannusten tarkistuksessa otetaan huomioon maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos, jos se aiheutuu asianomaista tehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtion rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa tehtävien laajuuden tai laadun muutoksen perusteella. Tehtävien laajuuden tai laadun muutos voi perustua valtion talousarvioon siltä osin kuin maakunnan tehtäviä koskevasta lainsäädännöstä ei muuta aiheudu.
6 §Valtion rahoituksen tarkistaminen
Valtion rahoituksen varainhoitovuotta koskeva taso määräytyy vuosittain tarkistamalla 3 ja 4 luvussa tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteet ottaen huomioon 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut toteutuneet kustannukset, 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu tehtävien laajuuden tai laadun muutos sekä arvioitu maakuntien perimien asiakas- ja käyttömaksujen sekä myyntitulojen yhteismäärä.
Toteutuneet käyttökustannukset otetaan huomioon 3 luvun laskennallisten kustannusten perusteita tarkistettaessa siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on 5 momentissa tarkoitetun maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Toteutuneet kustannukset otetaan huomioon 4 luvun laskennallisten kustannusten perusteita tarkistettaessa siihen määrään asti, että kustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos kerrottuna luvulla 0,4. Vuosittaista muutosta laskettaessa ei oteta huomioon sitä osuutta kustannuksista, joka vastaa 5 §:n 2 momentin nojalla laskennallisiin kustannuksiin tarkistuksen kohteena olevina vuosina tehtyjä tarkistuksia.
Toteutuneet käyttökustannukset otetaan huomioon 3 luvun laskennallisten kustannusten perusteita tarkistettaessa 2 momentissa säädetyn ylittävältä osalta, jos se on välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut tehtävien laajuuden tai laadun muutokset otetaan huomioon ennen tässä momentissa tarkoitettua käyttökustannusten huomioon ottamista. Peruspalvelujen saatavuuden turvaamisen arvioinnissa otetaan huomioon peruspalvelujen saatavuuden toteutunut kehitys ja arviot saatavuuden ongelmista sekä maakuntien mahdollisuudet toteuttaa taloutensa ja toimintansa muutoksia.
Arviointi tarpeesta ottaa 3 momentissa tarkoitetut toteutuneet käyttökustannukset huomioon tehdään julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousarvioesitystä valmisteltaessa. Arviointi perustuu:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (xx/xxxx) 30 §:ssä tarkoitettuun selvitykseen; ja
2) muihin julkisen talouden suunnitelmaa tai valtion talousarvioesitystä valmisteltaessa käytettävissä oleviin maakuntien talouden tai palvelujärjestelmän tilaa koskeviin selvityksiin ja tietoihin.
Valtion rahoituksen tarkistuksessa otetaan lisäksi huomioon 3 luvun laskennallisten kustannusten perusteiden osalta arvioitu kustannustason muutos, joka määräytyy maakuntaindeksin mukaisesti. Jäljempänä 4 luvussa säädettyjen laskennallisten kustannusten perusteiden osalta otetaan huomioon kuitenkin vain kustannustason muutos, joka saadaan kertomalla maakuntaindeksin mukaisesti määräytyvä arvioitu kustannustason muutos luvulla 0,4. Maakuntaindeksiä laskettaessa yleisen ansiotasoindeksin painokerroin on 0,45, kuluttajahintaindeksin 0,40 ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuisen muutoksen 0,15. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin maakuntaindeksin laskennasta.
Maakunnan perimien asiakas- ja käyttömaksujen sekä myyntitulojen yhteismäärä tarkistetaan varainhoitovuosittain ottamalla huomioon uusimmat käytössä olevat tiedot toteutuneista maakunnan asiakas- ja käyttömaksutuloista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 2 §:n 2 momenttiin perustuvista asiakasmaksujen muutoksista sekä maakunnan saamista myyntituloista.
8 §Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —Jos maakunnan taloudelliset vaikeudet ovat pitkäkestoisia ja uhkaavat vaarantaa maakunnan taloudelliset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tai muiden tehtävien hoitamiseen liittyvät edellytykset selvitä tehtävistään eikä 1 momentissa tarkoitettua lainaa tai takausta voida pitää riittävänä tai tarkoituksenmukaisena keinona maakunnan taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi, valtion varoista voidaan myöntää maakunnalle valtionavustusta valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Lisäksi valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että sitä voidaan pitää välttämättömänä maakunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai muiden tehtävien hoitamisen turvaamiseksi.
9 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään maakunnan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaavien tarvetekijöiden, vieraskielisyyden, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaikuttavan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden perusteella sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen määritellyt laskennalliset kustannukset.
13 §Sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin
Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys maakunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen tietoja maapinta-alasta.
Asukastiheyden perusteella määräytyvät maakunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyden perushinta maakunnan asukasmäärällä ja sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyden perushinnasta.
17 §Maakuntien muiden tehtävien laskennallisten kustannusten perusteet
Maakunnan muiden tehtävien laskennalliset kustannukset muodostuvat kertomalla asukaskohtainen maakunnan muiden tehtävien perushinta maakunnan asukasmäärällä ja lisäämällä tuloon maakunnan kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden, maatalousyritysten ja maakunnan muiden tehtävien asukastiheyden perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.
18 §Kasvupalvelukerroin
Maakunnan kasvupalvelukerroin lasketaan jakamalla maakunnan työttömien työnhakijoiden määrä, työttömyysaste ja yritysten toimipaikkojen lukumäärä vastaavilla valtakunnallisilla tekijöillä ja kertomalla saadut ja viimeksi summattavat osamäärät osatekijöille määritellyillä painotuksilla. Painotukset ovat seuraavat:
Työttömät työnhakijat 60 prosenttia
Työttömyysaste 15 prosenttia
Yritysten toimipaikat 25 prosenttia
Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tilastotietoja työttömien työnhakijoiden määrästä ja työttömyysasteesta sekä Tilastokeskuksen tilastotietoja yritysten toimipaikosta. Työttömien työnhakijoiden määrän ja työttömyysasteen osalta tietoja käytetään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävältä kalenterivuodelta sekä yritysten toimipaikkojen osalta viimeisintä laskentahetkellä käytettävissä olevaa tietoa.
Kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla kasvupalvelun perushinta koko maan asukasmäärällä ja maakunnan kasvupalvelukertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kasvupalvelun perushinnasta.
19 §Maatalousyrityskerroin
Maakunnan maatalousyrityskerroin lasketaan jakamalla maakunnassa sijaitsevien maatalousyritysten lukumäärä vastaavalla koko maan lukumäärällä. Kerrointa laskettaessa käytetään maakunnan tietoja maakunnassa sijaitsevien maatalousyritysten lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävältä kalenterivuodelta.
Maakunnan maatalousyritysten perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla maatalousyritysten perushinta koko maan asukasmäärällä ja maakunnan maatalousyrityskertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin maatalousyrityksen perushinnasta.
20 §Maakunnan muiden tehtävien asukastiheyskerroin
Maakunnan muiden tehtävien asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys maakunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen tietoja maapinta-alasta.
Asukastiheyden perusteella määräytyvät maakunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty maakunnan muiden tehtävien asukastiheyden perushinta maakunnan asukasmäärällä ja maakunnan muiden tehtävien asukastiheyskertoimella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin maakunnan muiden tehtävien asukastiheyden perushinnasta.
21 §Valtion rahoituksen hallinnointi
Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa maakunnan lakisääteisistä tehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa maakunnan lakisääteisten tehtävien muutosten vaikutukset valtion rahoituksen perusteisiin valtion talousarvion valmistelua varten.
Edellä 9 §:n 3 momentissa säädetyt tehtäväkohtaiset painotukset ja 12 §:n 1 momentissa säädettyjen indikaattoreiden painoarvot sekä 18 §:n 1 momentissa säädetyt painotukset tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein.
22 §Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
23 §Saamatta jääneen etuuden suorittaminen
Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 26 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja maakunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtion rahoitusta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava maakunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtion rahoitus olisi tullut maksaa.
24 §Perusteettoman edun palauttaminen
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
25 §Suoritusvelvollisuuden raukeaminen
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
26 §Oikaisumenettely
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
27 §Muutoksenhaku
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
28 §Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen maakuntaan
(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)
29 §Voimaantulo
Lain 12 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2022.
Poiketen siitä mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään, vuosien 2019 ja 2020 rahoitusta laskettaessa maatalousyrityskertoimen määrittelyssä käytetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tietoja maakunnassa sijaitsevien maatalousyritysten lukumäärästä.
30 §Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina 2019 ja 2020
Valtion rahoituksen valtakunnallinen taso vuonna 2019 vastaa maakuntien lakisääteisten tehtävien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten yhteismäärää. Valtion rahoitus kullekin maakunnalle vastaa asianomaisen maakunnan alueelle kuuluvien kuntien lakisääteisten tehtävien kustannusten sekä valtiolta maakunnille siirtyviin tehtäviin osoitetun maakunnittain laskennallisesti kohdennetun rahoituksen yhteismäärää. Lain 3 §:ssä tarkoitettujen osuuksien painotukset valtion rahoituksessa vuonna 2019 ovat seuraavat:
Asukasperusteinen osuus 10,842 prosenttia
Ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 35,932 prosenttia
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetekijät 46,114 prosenttia
Kasvupalvelua kuvaavat tekijät 2,952 prosenttia
Asukastiheys 1,528 prosenttia
Vieraskielisyys 1,325 prosenttia
Maatalousyritykset 0,916 prosenttia
Kaksikielisyys 0,284 prosenttia
Saaristoisuus 0,107 prosenttia
Kunnilta maakunnille siirtyvien lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien kustannukset otetaan huomioon siten, että lähtökohtana on vastaavien tehtävien kustannusten keskiarvo vuosina 2017 ja 2018. Kustannusten keskiarvo lasketaan Tilastokeskuksen uusimpien käytettävissä olevien tilastotietojen ja siltä osin kun vahvistettuja tilastotietoja ei ole vielä käytettävissä Tilastokeskuksen keräämien kuntien talousarviotietojen perusteella. Lisäksi kunnilta maakunnille siirtyvien kunnallisen maataloustukihallinnon ja maakuntaliittojen lakisääteisten tehtävien kustannukset otetaan huomioon siten, että lähtökohtana on Maaseutuviraston maaseutuhallinnon erilliskyselyyn ja valtionvarainministeriön maakuntien liitoille tekemään kyselyyn perustuva kuntien vastaavien tehtävien kustannusten keskiarvo vuosina 2017 ja 2018. Kunnilta maakunnille siirtyvien lakisääteisten tehtävien kustannuksia koskevien tietojen perusteella laaditaan arvio vuoden 2019 kustannuksista siten, että otetaan huomioon 5 §:ssä tarkoitetut tarkistukset ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspalvelujen hintaindeksin arvioitu muutos. Valtiolta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoitus otetaan huomioon siten kuin valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019 esitetään.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut laskelmat tarkistetaan kunnilta siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien kustannusten osalta vuonna 2019 Tilastokeskuksen vuosilta 2017 ja 2018 laatimien lopullisten kunnittaisten kustannustietojen keskiarvon perustella. Jos vuoden 2018 osalta näitä tietoja ei ole vielä laskelmia tarkistettaessa käytettävissä, käytetään kyseisen vuoden osalta Tilastokeskuksen keräämiä kuntien talousarviotietoja. Tässä tapauksessa 2 momentissa tarkoitetut laskelmat tarkistetaan vielä vuonna 2020 Tilastokeskuksen vuosilta 2017 ja 2018 laatimien lopullisten kunnittaisten kustannustietojen keskiarvon perusteella. Sanottuihin lopullisiin tietoihin perustuvat laskelmat ovat tarkistusvuotta seuraavasta varainhoitovuodesta lukien maakuntien valtion rahoituksen tarkistamisen perusteena.
Muiden kuin kunnilta siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien rahoitus tarkistetaan vuonna 2019 siten kuin 6 §:n 5 momentissa säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun maakuntien rahoituksen laskennallista kohdentamista koskevasta menettelystä ja 2 momentissa tarkoitetusta laskelmia koskevien tietojen keräämisestä sekä laskelmien tarkistamisesta.
31 §Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina 2020–2023
Maakunnan rahoitusta voidaan korottaa vuosina 2020-2023 hakemuksesta harkinnanvaraisesti 7 §:ssä tarkoitetusti myös tilanteessa, jossa maakunta on rahoitusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvien maakuntatalouden vaikeuksien vuoksi lisärahoituksen tarpeessa.
32 §Valtion rahoituksen tasoa koskeva poikkeussäännös vuosina 2020—2021
Edellä 6 §:n 2 momentin säännöksistä poiketen vuosina 2020 ja 2021 toteutuneet kustannukset otetaan huomioon 3 luvun laskennallisten kustannusten perusteita tarkistettaessa siihen määrään asti, että maakuntien 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
2.Laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
47 §Valtionavustusten takaisinperinnästä luopuminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) säännöksiä, valtionavustuslain (688/2001) nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta annettuja säännöksiä eikä palosuojelurahastolain (306/2003) ja öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) säännöksiä avustuksen takaisinperinnästä sovelleta, jos kunnan tai kuntayhtymän omistama sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen rakennuksen omistus tai hallinta luovutetaan, käyttötarkoitus muutetaan tai rakennus tai sen osa poistetaan käytöstä 1 päivänä maaliskuuta 2018 tai sen jälkeen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun rakennuksen omistajan on tarvittaessa voitava osoittaa omistuksen tai hallinnan luovutuksen, käyttötarkoituksen muuttamisen tai käytöstä poistamisen tapahtuneen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastuussa olevan maakunnan suostumuksella.
§
3.Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti:
5 §Hankintayksiköt
Tässä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien, kuntayhtymien ja maakuntalaissa ( / ) tarkoitettujen maakuntien viranomaiset;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.