Enabling state aid in Ilmastorahasto financing
Act on the wholly state-owned limited liability company named Ilmastorahasto Oy
A dedicated act will be enacted for the wholly state-owned Ilmastorahasto Oy, enabling the use of state aid in its investment and financing operations. The company can finance climate projects by taking a higher risk than private investors or by accepting a lower return target.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 25 Aug 2022
- Latest event
- 3 Feb 2023
- Votes
- 2
- Speeches
- 14
- Confirmed
- 16 Feb 2023
- Statute
- 173/2023
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The proposal enacts an act on Ilmastorahasto Oy, defining the company's purpose, governance and operating principles, as well as its right to grant financing containing state aid. Ownership steering of the company and tasks requiring the exercise of significant public authority, such as suspending the payment of state aid, recovery and inspections, are assigned to the Ministry of Economic Affairs and Employment.
What it means
The change makes it easier for companies promoting low-carbon solutions, emissions reductions and digitalisation to carry out investments in industrial-scale projects (typically 5 to 50 million euros) for which sufficient purely market-based financing is not available. When granting state aid, the personnel of Ilmastorahasto will act under official liability and comply with general administrative laws, and requests for administrative review can be submitted against decisions.
How Parliament voted
2nd reading · 31 Jan 2023Parliament passed the act by 135–47.
The NCP voted with the government. 17 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 16 Feb 2023.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
14 speeches · 8 speakers · 3 debates
Key points of the debate
The debate focused on the status of Ilmastorahasto Oy and the granting of state aid to projects promoting low-carbon solutions and climate action. The Government and part of the opposition considered the fund an important tool in supporting companies' green transition and competitiveness. Another wing of the opposition strongly opposed the proposal and demanded the dissolution of the entire company due to excessive risk-taking, a lack of financial accountability and overlap with existing financing channels.
- Should the state take greater financial risk than the market in climate projects?
- Is Ilmastorahasto needed, or are the state's other financing instruments and private capital sufficient?
- Will the fund's operations lead to a waste of tax revenues without sufficient parliamentary oversight and accountability?
- Social DemocratsIn favour
The act enables state aid for important climate projects that would otherwise not be carried out, and accelerates business life's transition to sustainable operations.
”Yhtiön valtiontukitoiminnan tavoitteena on nopeuttaa suomalaisen elinkeinoelämän siirtymistä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään tuotantoon ja liiketoimintaan.”
— Tuula Haatainen - National Coalition PartyIn favour
The fund's operations were seen as a useful way to support Finnish companies' transition to sustainable operating practices and their success on global markets.
”Tarkoitus on siis tukea suomalaista elinkeinoelämää ja liike-elämää siirtymisessä kestävämpiin toimintatapoihin, ratkaisuihin, joita siis koko maailma tarvitsee nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa.”
— Saara-Sofia Sirén - Finns PartyAgainst
The group opposed the proposal and demanded that the company be dissolved, considering that the state should not engage in loss-making venture capital investments without financial accountability in a narrow sector.
”katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevin instrumentein.”
— Veikko Vallin
This digest was generated by AI from 14 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 116/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 25 Aug 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 14 Sep 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19 Jan 2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 25 Jan 2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1 Feb 2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 2 Feb 2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstäHyväksytty muutettuna · 173/2023 · 16 Feb 2023
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Yhtiön toiminnan tarkoitus
Ilmastorahasto Oy on pääomasijoitustoimintaa ja muuta rahoitustoimintaa harjoittava yhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ilmastonmuutoksen torjumista, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamista ja digitalisaatiota Suomessa.
2 §Tehtävät
Yhtiön tehtävänä on toimintansa tarkoituksen toteuttamiseksi:
1) myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta;
perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa; ja
2) ostaa, myydä, omistaa ja hallita osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta.
Yhtiö voi tehdä 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia vastaavia sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja kohdeyrityksiin, jos niiden toiminta edistää taloudellista kehitystä Suomessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään ei kuitenkaan sovelleta sijoituksiin, jotka liittyvät yhtiön varainhallintaan tai likviditeetin varmistamiseen.
3 §Yhtiön omistajaohjaus ja sijoitusneuvosto
Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta.
Yhtiön koko osakekannan on oltava valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa.
Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää yhtiölle sijoitusneuvoston, jonka tehtävänä on antaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain arvio siitä, miten yhtiön tulee kehittää toimintaansa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
4 §Yhtiön toiminnan ohjaaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa yhtiölle yhtiön toiminnan tarkoitukseen soveltuvia toimeksiantoja.
5 §Yhtiön tiedonantovelvollisuus
Yhtiön on annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä yhtiön toiminnan ohjaamisen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja.
Yhtiön on salassapitosäännösten estämättä annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä valtiontukien maksatuksen keskeyttämiseen, valtiontukien takaisinperintään ja tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin liittyvän päätöksenteon kannalta välttämättömät tiedot.
6 §Taloudelliset toimintaperiaatteet
Yhtiön ei tule toiminnallaan tavoitella mahdollisimman suurta tuottoa, vaan se toimii erityistehtäväyhtiönä toimintansa tarkoituksen edistämiseksi. Yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä. Yhtiön toiminnan menot tulee lähtökohtaisesti kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla.
Yhtiö saa myöntää rahoitusta hankkeelle vain, jos yhtiön rahoitus on edellytyksenä hankkeen toteutumiselle tai sen toteutumiselle aikaisempana ajankohtana tai suuremmassa mittakaavassa kuin ilman yhtiön rahoitusta. Yhtiön investoinnit eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle tai biologiselle monimuotoisuudelle. Yhtiön tulee asettaa rahoitusta myöntäessään etusijalle rahoituskohteet, joiden toteutumisella on todennettavalla tavalla suurin vaikutus yhtiön toiminnan tarkoituksen edistämiseksi.
Yhtiön tekemien sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen on oltava markkinaehtoista, jollei kyse ole 7 §:ssä tarkoitetusta valtiontuen myöntämisestä.
7 §Valtiontukien myöntäminen
Yhtiö voi päätöksellään myöntää tässä laissa tarkoitettua rahoitusta siten, että siihen sisältyy valtiontukea. Yhtiö saa valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa sijoitustoiminnassaan ja muussa rahoitustoiminnassaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin mitä yksityiset sijoittajat ovat valmiita hyväksymään taikka olisivat valmiita hyväksymään vastaavassa tilanteessa. Yhtiö voi myöntää valtiontukea sekä yksittäisenä tukena että valtiontukiohjelman kautta.
8 §Valtiontukien valvonta
Yhtiö valvoo myöntämänsä valtiontuen käyttöä. Yhtiön on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoista, jotka voivat johtaa valtiontuen maksatuksen keskeyttämiseen tai takaisinperimiseen taikka tuen saajaan kohdistuvaan tarkastukseen.
9 §Takaisinperintää ja tarkastuksia koskevat päätökset
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhtiön myöntämän valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperimisestä sekä tuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista.
Yhtiön tulee toiminnallaan edistää työ- ja elinkeinoministeriön 1 momentin nojalla tekemän päätöksen toimeenpanoa.
Jos yhtiön myöntämä valtiontuki perustuu tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettuun komission asetukseen (EU) N:o 651/2014, keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulee tehdä, jos valtiontuki on mainitun asetuksen vastainen.
Jos yhtiön myöntämä valtiontuki perustuu johonkin muuhun kuin 3 momentissa mainittuun asetukseen, keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulee tehdä, jos valtiontuen saaja on menetellyt valtionavustuslain (688/2001) 21 §:ssä kuvatulla tavalla tai se voidaan tehdä, jos valtiontuen saaja on menetellyt mainitun lain 22 §:ssä kuvatulla tavalla.
Tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin ja virka-apuun sovelletaan, mitä valtionavustuslain 16, 17 ja 18 §:ssä säädetään.
10 §Muutoksenhaku
Yhtiön 7 §:n nojalla tekemään päätökseen valtiontuen myöntämisestä saa vaatia oikaisua yhtiöltä. Työ- ja elinkeinoministeriön 9 §:n nojalla tekemään päätökseen valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperimisestä saa vaatia oikaisua työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
11 §Takaisinperintäkorko ja viivästyskorko
Tuensaajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle korkoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 mukaisesti, kun kyse on valtiontuesta, joka on 9 §:n 3 momentissa mainitun asetuksen vastainen.
Tuensaajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle korkoa valtionavustuslain 24 §:n mukaan, jos valtiontuen saaja on menetellyt valtionavustuslain 21 tai 22 §:ssä kuvatulla tavalla.
Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään työ- ja elinkeinoministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
12 §Suhde hallinnon yleislakeihin
Yhtiöön sovelletaan hallintolakia, kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003), tietosuojalakia (1050/2018) ja saamen kielilakia (1086/2003) siltä osin kuin on kyse 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta.
13 §Kelpoisuusvaatimukset ja rikosoikeudellinen virkavastuu
Yhtiön hallituksen jäsenellä, toimitusjohtajalla ja henkilöstöllä on oltava 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä asiantuntemus ja koulutus.
Yhtiön hallituksen jäseniin, toimitusjohtajaan ja henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
14 §Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:
1) 7 §:ssä tarkoitetun valtiontukiohjelman sisällöstä, käyttöehdoista ja menettelytavoista;
2) 13 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista.
15 §Voimaantulo
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.