HE 13/2024 vpPassed with amendmentsSubmitted 29 Feb 2024

Graduating earnings-related unemployment security

Acts amending the Unemployment Security Act and certain other acts

Earnings-related unemployment security will decrease as unemployment lasts longer. In addition, pay-subsidised work will no longer count towards entitlement to an earnings-related allowance, and the obligation of municipalities to organise work for older unemployed persons will be abolished.

Status
Passed with amendments
Submitted
29 Feb 2024
Latest event
25 Jun 2024
Votes
8
Speeches
240
Confirmed
28 Jun 2024
Statute
395/2024

What is proposed

The amount of earnings-related allowance will be graduated so that it decreases by 20 per cent after 40 days of unemployment and by 25 per cent after 170 days, though not below the level of the basic unemployment allowance. At the same time, counting pay-subsidised work towards the work requirement will, as a rule, be discontinued, and the obligation of municipalities to organise work or services for older long-term unemployed persons (obligatory work) as well as the provisions protecting the level of earnings-related allowance for persons aged 58 or older will be repealed.

What it means

The changes will mainly enter into force on 2 September 2024 and weaken the income of people facing prolonged unemployment: a 20 per cent cut reduces the full allowance on average by about 300 euros and a 25 per cent cut by about 330 euros per month. With the changes to wage subsidies and age-related exceptions, more unemployed individuals will move onto the labour market subsidy and benefits of last resort instead of the earnings-related allowance. The reform aims to achieve direct savings of approximately 276 million euros for public finances and an increase of around 18,700 employed persons through improved incentives.

How Parliament voted

2nd reading · 18 Jun 2024

Parliament passed the act by 9377.

93
Jaa · passed
77
Ei

Government yes, opposition no. 29 MPs were absent. Minutes ↗

How the chamber voted
LeftSDPGreensCenSPPMNCDNCPFinnsTVSpeaker

Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 15 MPs who voted are not in the current seating plan.

A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 28 Jun 2024.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

240 speeches · 5 debates

Key points of the debate

The government proposal on graduating earnings-related unemployment security and the associated cuts sparked a very heated and divided debate in Parliament. The government parties defended the proposal by citing the balancing of public finances and the increase of incentives to take up work. The opposition strongly opposed the proposal, pointing to the weakening of unemployed people's livelihoods, increased poverty, and the unreasonable combined social impacts of the measure.

  • Does graduating earnings-related unemployment security improve employment or merely increase poverty?
  • Are the cuts to unemployment security and social security unreasonable for low-income earners?
  • Is it right to eliminate the accrual of the work requirement from pay-subsidised work and abolish the employment obligation for older persons?
  • The National Coalition Party (NCP) considered the proposal necessary to stabilise public finances and improve incentives to work.

    Työn pitää olla aina kannattavampaa kuin joutenolon ja myös aina kannustavampaa, ja siihen tämäkin esitys osaltaan perustuu.
    Mia Laiho
  • Finns PartyIn favour

    The Finns Party (Finns) supported the reform to curb the fiscal deficit and emphasised that financing welfare services requires employment growth.

    Ennen vaaleja me puhuimme ansiopäivärahan porrastamisesta tässä vaikeassa taloustilanteessa.
    Sebastian Tynkkynen
  • The Swedish People's Party (SPP) supported the proposal to address the difficult public finance situation and strengthen incentives to accept work.

    Se on aivan ehdottoman tärkeää tässä julkisen talouden tilanteessa, jossa me ollaan.
    Henrik Wickström
  • The Christian Democrats (CD) considered the proposal a necessary measure to make commissioning and taking up work more worthwhile.

    Työn teettämisen, työn vastaanottamisen on oltava nykyistä kannattavampaa, ja juuri siksi tämä esitys on tarpeen.
    Päivi Räsänen
  • The Social Democrats (SDP) opposed the proposal, regarding cuts to unemployment security and reductions in unemployed people's livelihoods as unreasonable, especially in a weak employment situation.

    Ensinnäkin tämä esitys, jossa työttömyysturvaa leikataan, on täysin kohtuuton työttömille ja romuttaa heidän toimeentulonsa.
    Lauri Lyly
  • The Centre Party (Cen) criticised the Government's methods for penalising the most vulnerable and proposed its own more humane unemployment security model in its place.

    Tämä on kylmää kyytiä heikommassa asemassa oleville suomalaisille.
    Tuomas Kettunen
  • GreensAgainst

    The Greens regarded the proposal as an unfair choice of values that weakens safety nets and pushes people deeper into poverty.

    Sosiaaliturvan tehtävä on toimia trampoliinina, ei ainoastaan kannatella, kun elämäntilanteet muuttuvat äkisti, vaan myös nostaa ihmisiä pois köyhyydestä.
    Maria Ohisalo
  • The Left Alliance (Left) demanded the rejection of the proposal, stating that cuts to unemployment security erode the welfare state without addressing the genuine causes of unemployment.

    Hallituksen aikomus leikata kovalla moukarilla työttömien toimeentulosta on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä politiikkaa.
    Mai Kivelä

This digest was generated by AI from 240 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.

Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu pöydällepanosta päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 13/2024 vp sisältyvien 1.—7. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 29 Feb 2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 14 Mar 2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 6 Jun 2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 11 Jun 2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 19 Jun 2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 24 Jun 2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal7

  • 1Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 395/2024 · 28 Jun 2024
  • 2Laki työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisestaHyväksytty · 396/2024 · 28 Jun 2024
  • 3Laki työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 397/2024 · 28 Jun 2024
  • 4Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 luvun kumoamisestaHyväksytty · 398/2024 · 28 Jun 2024
  • 5Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisestaHyväksytty · 399/2024 · 28 Jun 2024
  • 6Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §:n kumoamisestaHyväksytty · 400/2024 · 28 Jun 2024
  • 7Laki työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaHyväksytty · 401/2024 · 28 Jun 2024

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 4 a § ja 13 §:n 2 momentti, sekä 6 luvun 8 §:n 2 ja 4 momentti ja 9 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun 4 a § laissa 1300/2023, 5 luvun 13 §:n 2 momentti, 6 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3 momentti laissa 1049/2013 ja 6 luvun 8 §:n 4 momentti laissa 857/2015, muutetaan 2 a luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohta ja 4 momentti, 5 luvun 3 §:n 4 momentti ja 4 §:n 3 momentti, 7 luvun 2 §:n 3 momentin 1 kohta sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohta ja 5 luvun 4 §:n 3 momentti laissa 1300/2023, 2 a luvun 10 §:n 4 momentti laissa 1380/2021, 5 luvun 3 §:n 4 momentti laissa 426/2019, 7 luvun 2 §:n 3 momentin 1 kohta laissa 1374/2014 sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti laissa 1380/2021, ja lisätään 5 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1300/2023, uusi 4 momentti, jolloin sen nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, ja 6 lukuun siitä lailla 1311/2019 kumotun 3 a §:n tilalle uusi 3 a § seuraavasti:

2 a luku – Työvoimapoliittisesti moitittava menettely

10 §Jatkuva työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely

Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen, kun henkilö on yhteensä vähintään 12 kalenteriviikkoa:

1) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai muussa palkkatuetussa työssä;

Sovellettaessa 2 momentin 1 kohtaa työ voidaan ottaa 5 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen huomioon sen mukaan, milloin työ on tehty, mutta tehty työ ja siitä maksettu palkka otetaan kuitenkin huomioon vain kerran. Mitä 1 momentissa ja 9 §:ssä säädetään, ei sovelleta aikana, jolta työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 1 momentin tai 9 §:n perusteella. Mitä 1–9 §:ssä sekä 2 luvun 13 §:n 2 momentissa sekä 14 §:n 3 momentissa säädetään, ei sovelleta työssäolovelvoitteen aikana.

5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

3 §Palkansaajan työssäoloehto

Tarkastelujaksoa pidennetään myös ajalla, jota ei 4 §:n 3 ja 4 momentin perusteella lueta työssäoloehtoon tai jona henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Lisäksi tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jona henkilö on hoitanut kansanedustajan tai ministerin tehtävää.

4 §Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen

Työssäoloehtokuukauteen ei lueta:

1) palkkaa työstä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan;

2) henkilölle maksettua työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa;

3) palkkatuetusta työstä saatua palkkaa;

4) työaikapankkiin siirrettyyn työaikaan perustuvaa palkkaa tai korvausta.

Palkkatuetun työsuhteen jatkuttua 10 kuukautta työssäoloehtoon luetaan kuitenkin tästä alkaen 75 prosenttia niistä työssäoloehtokuukausista, joiden ajalle palkkatukea on myönnetty tai sen tukiaikaa on jatkettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n 3 momentin tai 7 luvun 9 §:n nojalla. Edellytyksenä on lisäksi, että työsuhde jatkuu yhdenjaksoisesti. Mahdollinen pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen.

6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

3 a §Ansiopäivärahan maksaminen alennettuna

Ansiopäiväraha tai ansiopäiväraha, johon maksetaan korotettua ansio-osaa, maksetaan

1) 40 täyttä työttömyyspäivää vastaavalta ajalta täytenä siten kuin 1 §:n 3 momentissa säädetään;

2) 1 kohdassa tarkoitetun maksukauden jälkeen, ansiopäivärahan ansio-osaa tai korotettua ansio-osaa vähennetään niin, että 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu ansiopäiväraha on 80 prosenttia täydestä ansiopäivärahasta kunnes ansiopäivärahaa on maksettu yhteensä 170 työttömyyspäivältä; ja

3) 2 kohdassa tarkoitetun maksukauden jälkeen ansiopäivärahan ansio-osaa tai korotettua ansio-osaa vähennetään niin, että 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu ansiopäiväraha on 75 prosenttia täydestä ansiopäivärahasta.

Ansiopäiväraha on kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan tai 3 §:ssä tarkoitetun peruspäivärahan ja korotusosan suuruinen.

Täyden ansiopäivärahan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.

7 luku – Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

2 §Työmarkkinatuen odotusaika

Odotusajasta vähennetään täydet kalenteriviikot, joina henkilö on:

1) ollut työssä, joka luetaan hänen työssäoloehtoonsa tai muussa palkkatuetussa työssä;

14 luku – Erinäisiä säännöksiä

1 a §Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset

Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 2 a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 6 §:n 1 ja 2 kohdassa, 5 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella ( palkkakerroin ).

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sovellettaessa työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin 2 kohtaa ja 2 a luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohtaa ennen tämän lain voimaantuloa tehty palkkatuettu työ otetaan huomioon noudattaen, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa työttömyysturvalain 2 a luvun 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa ja 5 luvun 4 a §:ssä säädettiin.

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 alkaneeseen palkkatuettuun työhön sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 täyttyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaan omavastuuaikaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 5 luvun 13 §:n 2 momenttia.

Tämän lain 6 luvun 3 a §:ää sovelletaan, jos palkansaaja on täyttänyt työssäoloehdon työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain (1300/2023) voimaantulosäännöksen 5 momentissa tarkoitetulla tavalla tai henkilön yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa tämän lain tultua voimaan.

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 täyttyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 8 §:n 2 ja 4 momenttia.

Sovellettaessa työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n 3 momenttia ennen tämän lain voimaantuloa tehty palkkatuettu työ otetaan huomioon siten kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa työttömyysturvalain 5 luvun 4 a §:ssä säädetään.

Jos työ- ja elinkeinotoimistolla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 11 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024 tai jos kunnan velvollisuus järjestää palkkatuettua työtä mainitun pykälän 3 momentin nojalla on alkanut viimeistään mainitusta päivästä, palvelu tai palkkatuettu työ luetaan palkansaajan työssäoloehtoon siten kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa työttömyysturvalain 5 luvun 4 a §:ssä säädetään. Työttömyyspäivärahaan sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 8 §:n 4 momenttia. Jos työssäoloehtoon luetaan lisäksi muuta työtä, työssäoloehtokuukauteen katsotaan sisältyvän neljä kalenteriviikkoa ja puolikkaaseen työssäoloehtokuukauteen kaksi kalenteriviikkoa.

Jos työ- ja elinkeinotoimistolla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024, palvelun ajalta maksettavaan palkansaajan peruspäivärahaan ja ansiopäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 3 momenttia.

Lain 14 luvun 1 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024 lukien.

2.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain (385/2023) 5 luvun 4 a §, 6 luvun 8 §:n 4 momentti ja 9 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 5 luvun 4 a § laissa 1301/2023.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 täyttyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvaan ansiopäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 8 §:n 4 momenttia.

Jos työ- ja elinkeinotoimistolla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 11 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024 tai jos kunnan velvollisuus järjestää palkkatuettua työtä mainitun pykälän 3 momentin nojalla on alkanut viimeistään mainitusta päivästä, palvelu tai palkkatuettu työ luetaan palkansaajan työssäoloehtoon noudattaen, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 5 luvun 4 a §:ssä säädetään. Työttömyyspäivärahaan sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työttömyysturvalain 6 luvun 8 §:n 4 momenttia. Jos työssäoloehtoon luetaan lisäksi muuta työtä, työssäoloehtokuukauteen katsotaan sisältyvän neljä kalenteriviikkoa ja puolikkaaseen työssäoloehtokuukauteen kaksi kalenteriviikkoa.

Jos työ- ja elinkeinotoimistolla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024, palvelun ajalta maksettavaan palkansaajan peruspäivärahaan ja ansiopäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 6 luvun 9 §:n 3 momenttia.

3.Laki työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 4 §:n 4 momentti, sellaisena se on laissa / , seuraavasti:

5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

4 §Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen

Palkkatuetun työsuhteen jatkuttua 10 kuukautta työssäoloehtoon luetaan kuitenkin tästä alkaen 75 prosenttia niistä työssä-oloehtokuukausista, joiden ajalle palkkatukea on myönnetty tai sen tukiaikaa on jatkettu työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 87 §:n 3 momentin tai 89 §:n nojalla. Edellytyksenä on lisäksi, että työsuhde jatkuu yhdenjaksoisesti. Mahdollinen pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 luvun kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 12 luku.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 11 luvun 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 luvun 1 § laeissa 1050/2013, 1366/2014, 371/2023 ja 1306/2023, ja 2 § osaksi laissa 1306/2023.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos työnhakijan oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta ja työ- ja elinkeinotoimistolla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen, työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentin nojalla tai jos kunnan velvollisuus järjestää palkkatuettua työtä mainitun pykälän 3 momentin nojalla on alkanut viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2024, palvelun ja palkkatuetun työn järjestämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

6.Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain (1269/2020) 13 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 374/2023 ja 1307/2023).

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos työnhakijan oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta ja kokeilualueen kunnalla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen, työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain (1269/2020) 13 §:n 1 tai 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024 tai jos kunnan velvollisuus järjestää palkkatuettua työtä mainitun pykälän 3 momentin nojalla on alkanut viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2024, palvelun ja palkkatuetun työn järjestämiseen sovelletaan mainittua pykälää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Jos kokeilualueen kunnalla on ollut velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §:n 1 tai 2 momentin nojalla viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2024 tai jos kunnan velvollisuus järjestää palkkatuettua työtä mainitun pykälän 3 momentin nojalla on alkanut viimeistään mainitusta päivästä, palvelu tai palkkatuettu työ luetaan palkansaajan työssäoloehtoon noudattaen, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 4 a §:ssä säädettiin.

7.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain (1300/2023) voimaantulosäännöksen 4 ja 5 momentti, sekä lisätään voimaantulosäännökseen uusi 15 momentti seuraavasti:

§

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 täyttyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon ja siihen perustuvan ansiopäivärahan määrään ja ansiopäivärahan edellytyksenä olevaan jäsenyysehtoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain 5 luvun 2 §:n 1 momenttia ja 3 §:n 1 momenttia sovelletaan työnhakijaan 2 päivästä syyskuuta 2024 sen jälkeen, kun työssäoloehdossa voidaan huomioida vähintään yksi 5 luvun 4 ja 4 b §:ssä tarkoitettu työssäoloehtokuukausi tai puolikas työssäoloehtokuukausi. Ajalta ennen 2 päivää syyskuuta 2024 työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että yhteensä kolme tai neljä työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottaa yhden työssäoloehtokuukauden, ja yksi tai yhteensä kaksi työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottaa puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Työssäoloehtoa kerryttävät kalenteriviikot voidaan huomioida työssäoloehtokuukausissa vain kerran.

Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 tehtyyn työhön sovelletaan 5 luvun 9 ja 11 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024. Työttömyyskassa oikaisee viran puolesta ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn työttömyysetuutta koskevan päätöksen, jossa työttömyysetuus on evätty jäsenyysehdon täyttymättä jäämisen takia.

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysturvalain muuttamisesta annettua lakia, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia. Muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille. Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan määrää porrastettaisiin niin, että ansiopäiväraha alenisi työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäivärahaa alennettaisiin ensimmäisen kerran, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja toisen kerran, kun sitä on maksettu 170 työttömyyspäivältä. Ensimmäisen portaan kohdalla ansiopäiväraha alenisi 20 prosenttia ja toisen kohdalla 25 prosenttia suhteessa siihen ansiopäivärahaan, joka perustuu työssäoloehdon ajalta kertyneeseen ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan. Ansiopäivärahan leikkaus ei siis kertautuisi. Ansiopäivärahan alentaminen tehtäisiin alentamalla ansio-osaa tai korotettua ansio-osaa niin paljon, että perus- ja ansio-osasta muodostuva ansiopäiväraha alentuisi kokonaisuudessaan edellä todetun verran. Ansiopäiväraha ei kuitenkaan voisi olla pienempi kuin peruspäiväraha tai peruspäiväraha korotettuna työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavalla korotusosalla. Työttömyyspäivärahan perusteena olevia palkansaajan työssäoloehtoa koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että palkkatuettu työ ei jatkossa pääsääntöisesti lainkaan kerryttäisi työssäoloehtoa. Pääsäännön estämättä alentuneesti työkykyisen työllistämiseksi solmittu palkkatuettu työ ja yli 60 vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmittu palkkatuettu työ kuitenkin kerryttäisi työssäoloehtoa. Tällöin työssäoloehtoa ei kuitenkaan kerryttäisi palkkatuetun työn ensimmäiset 10 kuukautta. Näissä tilanteissa, nykytilaa vastaavasti, työssäoloehdossa huomioitaisiin 75 prosenttia työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista. Työssäoloehdon kertymisen sijasta työllistyminen palkkatuetussa työssä olisi peruste pidentää palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujaksoa siltä osin kuin se ei ehdotetun poikkeussäännöksen perusteella kerryttäisi työssäoloehtoa. Tämä vastaa nykytilaa siltä osin kuin palkkatuettu työ ei nykyisin kerrytä työssäoloehtoa. Esityksessä ehdotetaan myös, että palkkatuettu työ voitaisiin ottaa kokonaisuudessaan huomioon täytettäessä eräitä työttömyysturvaseuraamuksia tai kerrytettäessä työmarkkinatuen odotusaikaa. Nykyisin näissä tilanteissa huomioidaan vain se osa palkkatuetusta työstä, joka kerryttää työssäoloehtoa. Edelleen esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi eräistä ikäsidonnaisista työttömyysturvaa koskevista poikkeussäännöksistä. Esityksen mukaan palkansaajan työssäoloehtoa ei kerryttäisi sellainen kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus, jonka kunta on velvollinen järjestämään ikää koskevat ehdot täyttävälle työttömälle työnhakijalle, jonka oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan on päättymässä. Koska tällaisen velvoitteen perusteella järjestettävä palkkatukityö tai palvelu ei jatkossa voisi kerryttää työssäoloehtoa, kunnan velvoitteita koskevat säännökset esitetään kumottaviksi. Samoin kumottaisiin ne ansiopäivärahan suuruutta koskevat suojasäännökset, jotka liittyvät näihin ikäsidonnaisiin poikkeussäännöksiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi 58 vuotta täyttäneitä koskeva suojasäännös, jonka perusteella palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahan taso ei voi alentua, jos henkilö täyttää työssäoloehdon täytettyään mainitun ikärajan. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi eräitä palkansaajan työssäoloehdon pidentymiseen liittyviä muutoksia omavastuuajan asettamista ja palkansaajan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan uudelleen määrittelyä koskeviin säännöksiin. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasossa. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä. Tämän esityksen toimenpiteet ovat osa kannustinloukkujen purkamisen kokonaisuutta, ja niillä tavoitellaan nettomääräisesti noin 276 miljoonan euron menosopeutusta sekä noin 18 700 henkilön työllisyyskasvua. Työllisyyden kasvun arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 458 miljoonalla eurolla. Yhteensä julkisen talouden arvioidaan vahvistuvan noin 734 miljoonalla eurolla. Esitys liittyy valtion vuoden 2024 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on pääsääntöisesti tarkoitettu tulemaan voimaan 2.9.2024. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta ja laki työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.