Tightening requirements for citizenship
Act amending the Nationality Act
The period of residence required for acquiring Finnish citizenship will be extended from five to eight years. At the same time, residence requirements will be tightened so that only time spent with a residence permit counts towards the period of residence, and the maximum time spent abroad is restricted.
- Status
- Passed
- Submitted
- 18 Apr 2024
- Latest event
- 2 Jul 2024
- Votes
- 4
- Speeches
- 127
- Confirmed
- 5 Jul 2024
- Statute
- 474/2024
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The general period-of-residence requirement for naturalisation will be raised from 5 to 8 years, and the distinction between continuous and accumulated residence will be abolished. Only residence under a residence permit will be approved towards the period of residence (time spent in the asylum process or unauthorised periods will no longer be counted), and days abroad will be limited to 365 days, of which at most 90 days in the year preceding the application. The derogation on the period of residence for beneficiaries of international protection will be removed, and the required period of residence for other exception categories (stateless persons, spouses of Finnish citizens, those meeting the language proficiency requirement, and children aged 15 or over) will rise from 4 to 5 years. In return, a statutory maximum processing time of 1 year for applications will be laid down for beneficiaries of international protection and stateless persons.
What it means
The change affects nearly 10,000 foreigners applying for citizenship on an annual level and postpones the acquisition of citizenship and associated political rights (such as voting rights in parliamentary and presidential elections, as well as EU citizenship) by 1–4 years. For beneficiaries of international protection, the required period of residence may even double from four to eight years. The one-off cost of information system changes at the Finnish Immigration Service (Migri) is estimated at around 890,000 euros, and the agency's revenue from processing fees is estimated to decrease temporarily by at most around 1.2 million euros as application numbers dip. The act is intended to enter into force on 1 October 2024, and the new rules will only apply to applications submitted after the act's entry into force.
How Parliament voted
2nd reading · 30 Jun 2024Parliament passed the act by 98–81.
Government yes, opposition no. 20 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 15 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 5 Jul 2024.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
127 speeches · 4 debates
Key points of the debate
The debate focused on tightening the requirements for acquiring Finnish citizenship and extending the required period of residence from five to eight years. The government parties considered the proposal necessary to strengthen the value of citizenship and integration, while the opposition argued that it would weaken Finland's attractiveness in the eyes of international talent. The proposal prompted very intense and polarised debate.
- Will extending the period of residence weaken Finland's ability to attract international talent?
- Should citizenship be an instrument of integration or its end result?
- Is splitting the reform of the Nationality Act into multiple parts justified?
- National Coalition PartyIn favour
The group supported the proposal, taking the view that tightening citizenship requirements brings Finland's line to a general Nordic level and will not deter people from moving for work.
”On päivänselvä asia, että kun Suomen kansalaisuus, Suomen passi, on yksi maailman arvokkaimmista asiakirjoista, niin sen eteen tulee kilvoitella.”
— Heikki Vestman - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal, arguing that citizenship should be an earned reward for successful integration and that the legislative amendment simultaneously strengthens Finland's security.
”Suomen kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei automaatio jokaiselle sitä hamuavalle.”
— Miko Bergbom - Swedish People's PartyAgainst
The group's sole speaker criticised the proposal, viewing it as detrimental to people's integration, equality, and attachment to society.
”Minä mietin tosi paljon sitä, mikä voisi olla se syy, mikä on se tarve käyttää meidän hallinnon voimavaroja vaikeuttamaan ihmisten turvapaikkahakemusten käsittelyä”
— Eva Biaudet - Christian DemocratsIn favour
The group considered securing workers for Finnish businesses to be paramount, and did not view obtaining citizenship quickly as a primary goal for immigration.
”Minun mielestäni tärkein asia olisi löytää suomalaisiin yrityksiin semmoisia työntekijöitä, jotka nimenomaan haluavat tulla tekemään työtä siihen yritykseen”
— Mika Poutala - Social DemocratsAgainst
The group opposed the proposal, arguing that the tighter rules would undermine Finland's reputation and attractiveness among work-based immigrants and international talent.
”Sen sijaan hallitus tuo jatkuvasti eduskuntaan uusia esityksiä, joilla se heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Tämä hallituksen esitys on yksi niistä.”
— Eemeli Peltonen - Centre PartyAgainst
The group opposed extending the period of residence, considering the proposal detrimental to labour availability and arguing that the Government had failed to justify the real problems.
”Esitystä, jossa on keskitytty vain asumisaikavaatimuksen pidentämiseen ja sen laskentatavan muutokseen, ei kuitenkaan voi kannattaa.”
— Hanna Räsänen - GreensAgainst
The group opposed the proposal as harmful to business, integration, and the best interests of the child, and argued that it sends a hostile message to immigrants.
”Suomen hallituksen päätöstä kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja ei suinkaan voi kannattaa, ei tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee ihmisiä tänne tekemään työtä, perustamaan perhettä”
— Sofia Virta - Left AllianceAgainst
The group opposed the proposal as an unjustified and anti-immigrant measure that complicates the situation of those already living in the country and weakens employment.
”Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia, kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen on maahanmuuttajille viesti, että emme halua heitä tänne.”
— Laura Meriluoto
This digest was generated by AI from 127 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Asian käsittely ei jatkunut.
Keskustelu päättyi. Asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 27/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 18 Apr 2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 3 May 2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19 Jun 2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 24 Jun 2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1 Jul 2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 1 Jul 2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki kansalaisuuslain muuttamisestaHyväksytty · 474/2024 · 5 Jul 2024
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 2 §:n 4 kohta ja 14 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 579/2011, muutetaan 2 §:n 3 kohta ja 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 20―22 §, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 21 § laissa 579/2011, 20 § laissa 327/2009 ja 22 § osaksi laissa 579/2011, sekä lisätään lakiin uusi 20 a ja 22 a § seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) kansalaisuudettomalla henkilöä, jota mikään valtio ei lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan;
13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta ( asumisaikaedellytys );
15 §Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu
Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.
16 §Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät
Kansalaistamisen edellytyksenä olevaan asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä enintään 365 vuorokautta. Hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden ajalta hyväksytään ulkomailla oleskelua kuitenkin yhteensä enintään 90 vuorokautta. Näiden määrien ylimeneviä ulkomaanpäiviä ei oteta mukaan asumisaikaa laskettaessa.
Yli viiden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella katkaisee asumisajan laskemisen. Asumisajan laskeminen alkaa tällöin uudelleen 14 §:n 1 momentin mukaisesti.
18 §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun tai muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kolme vuotta.
Lisäksi edellytyksenä on, että:
1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
2) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; taikka
3) muutoin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella on olemassa erittäin painava syy asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.
18 a §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:
1) hänellä on 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 §Kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset
Kansalaisuudettomalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 a §Kiireellinen käsittely
Kansalaisuushakemus käsitellään kiireellisenä, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava tai kansalaisuudeton.
Päätös hakemukseen on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn hakemuksen liitteineen. Jos Maahanmuuttovirasto joutuu pyytämään tai hankkimaan asiassa lisäselvitystä, käsittelyajan kuluminen keskeytyy, kunnes tarvittavat selvitykset on saatu.
Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädettyä määräaikaa myöhemmin, jos asiassa on erityisen monimutkaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä, tai päätöstä ei ole mahdollista tehdä Maahanmuuttovirastosta riippumattomista syistä.
21 §Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
22 §Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset
Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) puolisot asuvat ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta tai kuolleen Suomen kansalaisen puoliso on asunut yhdessä puolisonsa kanssa vähintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
22 a §Suomen edustuston työntekijän puolison asumisajasta poikkeaminen
Suomen kansalaisuus voidaan myöntää 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hakijan puoliso on Suomen kansalainen ja työskentelee Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
23 §Kanssahakijan osalta tehtävät poikkeukset
Kanssahakijalle, joka on täyttänyt 15 vuotta, voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hakemusta ratkaistaessa hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
24 §Lapsen kansalaistaminen
Jos hakemusta ratkaistaessa lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänelle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos lapsen varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
Jos 3 momentissa tarkoitettu lapsi on Pohjoismaan kansalainen, edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on kuitenkin kahden vuoden asumisaika.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.